he muka 1 H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te T a u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Taranaki maunga kua roa nei koe e tü mokemoke atu ana ki te ao, käti tö mokemoke. Kua ara mai tö uri a Michael Campbell ki te tü i tö taha hei mätakitaki mai mä te ao i a körua. I moemoeätia e te uri nei kia eke ia ki töu ikeiketanga, kua rite tërä i a ia. I whänau mai te pakoko tawhito nei i te rohe o Hawera ki Taranaki, mahue ana i a ia tana marae a Taiporohenui, ka noho i a ia e pakeke haere ake ana, ki te Whanganui a Tara. Ka mau ana ringa ki te räkau a te Päkehä arä, ki te räkau korowha hei tikitiki mö tana mähunga, e ai ki öna moemoeä, ki öna wawata. Nä wai nä wai, ka kitea te toanga o te mäia nei ki te momo whakataetae nei ka uru ki ngä röpü taumata runaruna o Aotearoa hei tauwhäinga atu ki te ao. 1992: Ka toa ia i te whakataetae runaruna o Ahitereiria. I taua tau ko ia anö tëtahi o te röpü i haere ki Känata, ka riro mai i a rätau te Eisenhower Trophy, te tohu mö te röpü toa o te ao. Nö te 1993 ka tomo atu ia ki te reanga o ngä tohunga e utua ana ki te mahi i tënei mahi te whakataetae korowha. Putanga 17(3) Hötoke 2005 Michael Campbell nä Te Wharehuia Milroy, nö Ngäi Tühoe Kei Roto Micheal Campbell 1 E ai ki te körero 3 Kimihia te kupuhuna 4 Körero Mäori 5 “Kähore ö rätou püweru i mäkü i te pata ua!” 7 Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea 8 a Mä Te Reo Maramataka 12 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz E kïia mai nei kua whara a Rongo Wetere. Kua whatiwhati haere te moana mö te Wänanga o Aotearoa. E ai ki ëtahi, e mahi hë ana te Wänanga, kätahi mä te iwi Mäori te utu e ea. Ä, ka äta titiro ki te ähuatanga o ënei körero ka märama tonu nä wai rä te reo i puta. Heoi anö, waiho mä te ture anö te ture e aki. Ko täku e titiro kau ana ki ngä hua reo e puäwai ana ki ngä moka katoa o te ao Mäori. Nä te Wänanga o Aotearoa ërä hua. Kua rongo ake ki te tangi a ngä mätanga e tioriori ana, e mihi ana ki runga i ngä marae, i ngä hui, i ngä wähi tapu o ö tätou tüpuna. Kua äwhinatia rä e te wänanga te hunga i mau i ngä herehere o te ao, kia eke rätou ki runga i te waka o te mätauranga. Nä reira, mäku rätou e mihi mö ä rätou mahi mö te reo, pau te kaha. Engari anö ngä whare wänanga Päkehä. I tërä rautau i whakatüria e te Käwanatanga ënei wänanga ki runga i te whenua raupatu. Nä te pü, nä te whänako ënei whare wänanga i tü ai. Mai i ënä wä kua mahi ënei whare wänanga mä rätou anö. Kia ahatia? Kia tü pakari tonu atu ngä ture me ngä tikanga i whakahaerehia ake nei e te motu. Ahakoa i whakawhiwhia kë ëtahi o ö tätou rangatira ki ngä tohu, kïhai te iwi Mäori i ora motuhake tonu. Kua pau hoki te toto raupatu i a rätou anö. Ka mutu rawa ko ngäi tätou te iwi rawakore, te hunga mauhere. Mö ngä uri o Maniapoto ka aroha tonu, kia ahatia? Ahakoa he iti, he reo tautoko tënei nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori. E whai ake nei ngä toanga o te tautöhito nei: • 1993: Canon Challenge Ahitereiria. • 1994: Memorial Olivier Barass, Bank Austria Open, Audi Quatro Trophy i Üropa • 1995: Alfred Dunhill Masters, Mareia • 1999: Johnnie Walker Classic, Taiwana • 2000: NZ Open Paraparaumu, Heineken Classic Ahitereiria, Ericsson Masters Ahitereiria, German Masters Cologne • 2001: Heineken Classic Ahitereiria • 2002: European Open Airani • 2003: Irish Open Airani • 2005: U.S. Open Amerika. Nö te tau 1995 i tino kite ai te ao i te tohungatanga o Michael ki tënei momo ngakinga äna. I tata ia ki te taumata o te British Open engari nö ngä köhao whakamutunga ka hinga ia kia noho tuatoru i te mutunga o taua mahi. I mïharo te ao ki töna ähei ki te patu i te päoro i taua wä me te aha, he nui ngä körero i puta möna i taua wä tërä ia ka rite ki ngä tino tohunga o tënei whakataetae i taua wä. Nö muri mai ka tïmata te tïtakataka o ana mahi korowha, ka mea kua piki te kaha, ka mea kua kaha te heke. He nui ake te ngoikore o ana mahi tënä i te pai i te toa ränei. Ka pä mai ki a ia te tämate haere o töna mauri, te kaha wairua kore o roto i a ia, tata ka whakarërea e ia tënei ngangahau äna. Heoi, i roto i a ia te wairua toa o ana mätua tïpuna e okioki noa ana, kätahi ka oho ake te wairua tipuna nei, ka ngana a Michael ki te whakatikatika i äna whakaaro i runga i te äki a ngä tïpuna nei. Ehara, nö tënei tau ka tïmata te whakaputa haere o te ihu o Michael i ngä whakataetae korowha. Ahakoa e whä rawa ngä wä öna e whakamätau ana i te U.S. Open, käore rawa i kätata atu ki ngä tohunga me te aha taka wawe mai ana i te rärangi i whiriwhiria kia uru atu ki ngä tauwhäinga whakamutunga o ia tau i uru ai ia. Nä ana whakataetae pai ka whakaaehia ia kia uru ki tö tënei tau Open. Käore he whakahuahua i a ia i ngä rauna tahi ki te toru ahakoa ko ia tëtahi i te taha o ngä tino tohunga tonu e haere ana i mua. Nö te taenga ki ngä köhao tekau mä tahi ahu atu, kätahi anö ka whakahuahua i te ingoa o te Mäori nei. Kai muri tonu te toihau rä a Tiger Woods e whai ana, he aha te aha! I kite katoa te ao i te mana o te Mäori nei i te otinga o ana mahi tohunga. Äe Michael, ko koe tënä ko ö iwi o roto o Täranaki ënä, ko te iwi Mäori hoki tënei ka tü whakaiti whakahïhï anö hoki möu kua whakaata i te mana me te mätanga o tënei hanga o te Mäori ki te ao. Ko te U.S. Open te tihi me te tino o ngä whakataetae korowha katoa o te ao. I whakamätauria koe e ngä momo whakawai katoa o tënä tauwhäinga, mai i te papa, ki ö hoariri, ki ngä kaimätakitaki, ko te whakangau tonu tënä i a koe ki te paepae hamuti. I tohipa katoa koe i ä rätau whakamätau, ka pai! Ka nui ngä hua ka taka mai ki tënei whakataetae i Aotearoa nei. Mai i ngä tamariki nohinohi tae atu ki a koro mä, ki a kui mä ahakoa ko wai, ka aro nui i a koe nä töu köroriatanga. Mai i ngä kaporeihana kaipakihi ki ngä mahi katoa o ia momo o ia momo, ka puta he ora näu, nä te maki Mäori o Aotearoa nei i whakatü. Kua kata te pö i a koe kua mene te ao i töu hönore. Kua whakatuheratia mai ki a koe ngä momo tatau katoa, tomokia! Kai mua i a koe ngä maunga e teitei ana inanahi, i te wä nei kua hiwi iti noa, whäia kia eketia e koe i roto i te wairua o ënei kupu nä, ‘ öwhiti tüturu whakamaua kia tïna, tïnä! Hui ë! Täiki ë! E ai ki te körero nä Haami Piripi. 2 3 He aha a Kupuhuna? He whakaaturanga wero hinengaro, ko te reo anö te kaupapa, mö Whakaata Mäori. Nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori i tautoko ä-pütea. Ko te mahi o tënei täkaro, he kimi i te KUPUHUNA. Otirä, tokorua ngä kaitäkaro. Ka mutu, he hoa äwhina anö tö tënä, tö tënä o räua. E toru, e whä ränei ngä whiringa. Kotahi te KUPUHUNA kei ia whiringa hei kimihanga mä ngä kaitäkaro. Ko te kaitäkaro tuatahi ka mau i a ia te KUPUHUNA, ka riro i a ia tërä whiringa. Engari, e kore te kaitäkaro e whakaaetia kia kimi i te KUPUHUNA, kia mätua mau rä anö i a ia tëtahi o ngä kupu e rima e hängai ana ki taua KUPUHUNA. Änei he tauira; Tënä pea, ko ‘Kirihimete’ te KUPUHUNA. Ko ngä kupu e rima e hängai ana ki tënei KUPUHUNA, ko- 1) whänau 2) räkau 3) tümere 4) takoha 5) rua tekau mä rima Ka timata ki te kupu tuatahi, ‘whänau’. E möhio ana ngä hoa äwhina, he aha taua kupu. Ko te mahi a te hoa äwhina, he whakapuaki kupu (e kïia ana he tüwhiri arä, he kurü) kotahi noa nei, ki töna kaitäkaro hei äwhina i a ia ki te rapu i te kupu ‘whänau’ nei. Ka hurihuri te tuku tüwhiri a tënä hoa äwhina, a tënä; e whä ngä huringa. Ki te kore te kupu ‘whänau’ e mau i tëtahi o ngä kaitäkaro, ka huraina noatia te kupu, kätahi ka neke ki te kupu tuarua, ‘räkau.’ Ki te mau te kupu ‘whänau’ i a wai ränei o ngä kaitäkaro, ka ähei ia te kimi i te KUPUHUNA. Kia mau i a ia ko te KUPUHUNA, ko ia te toa o tërä whiringa. Ka pënei pea. Ko te hoa äwhina o Kaitäkaro 1, ka mea atu ia ki tana kaitäkaro, ‘tamariki.’ Ka rapurapu a Kaitäkaro 1, ka whakautua, ‘köhanga.’ Kei te hë. Ka huri ki a Kaitäkaro 2. Ka mea atu te hoa äwhina o Kaitäkaro 2, ‘pëpi’. Ka whakautu a Kaitäkaro 2, ‘köhungahunga.’ Kähore. Ka hoki anö ki a Kaitäkaro 1. Ka mea atu tana hoa, ‘mätua.’ Ka whakautu a Kaitäkaro 1, ‘whänau.’ Kua tika. Ka ähei ia inäianei te kimi i te KUPUHUNA. Ka whakapae ia, ‘iwi?’ Kei te hë, ko ‘Kirihimete’ kë te KUPUHUNA. Ka neke ki te kupu tuarua, ‘räkau.’ Ka kite koe, ko te tini atu o ngä kupu ka mau, ko te mämä atu te kimi i te KUPUHUNA. Ki te kore e mau i te kaitäkaro te kupu ‘whänau’ i runga i te täwhiri a töna hoa äwhina, ka waiho taua täwhiri hei äwhina i tërä o ngä kaitäkaro. He kotahi rau taara te paraihe o te whiringa tuatahi. He përä anö te whiringa tuarua. I te whiringa tuatoru, he rua rau taara kë. Ko te kaitäkaro tuatahi ka eke tana pütea ki te toru rau, ko ia te toa. Mënä e rite ana ngä moni a tënä, a tënä i te mutunga o te whiringa tuatoru, ka tü he whiringa tuawhä. Ko te toa, ka uru ki te wä pätaitai. Tekau mä rua ngä kupu hei kimihanga mäna i roto i te ono tekau hëkona, e rima tekau taara mö ia kupu ka mau i a ia. Otirä, e whä tekau mä waru ngä whakaaturanga. Kua oti te wehewehe, he whiringa anö, he whiringa anö. Ko ngä toa o tëtahi whiringa, ka uru he whiringa anö, ä, tae noa ki te whiringa toa. Ka mutu, kia tae atu ki ngä whiringa whakamutunga, kua rahi haere ngä moni! Ko Te Ori Paki te kaikörero. Ko Quinton Hita te kaiwhakahaere. Kia ora tö tätou reo Mäori. Kimihia te Kupuhuna nä Quinton Hita, nö Ngä Puhi. 4 Pänui-Hiko #1 – Haratua 2005 Tënä koeNau mai rä ki te pänui tuatahi mö ‘Körero Mäori’- he hötaka pärongo reo Mäori hou i whakarewangia i te puatatanga o tënei tau e Te Taura Whiri i te Reo Mäori. He mea tautoko hoki e te Käwanatanga, arä, e Te Puni Kökiri. Nö te tïmatanga o tënei tau i puta ai te whakamataaratanga ki te motu whänui i te taha tonu o ‘te reo Mäori i te Raumati’. Whai muri i tënei ko Matariki i te Hune, ko Te Wiki mö te Reo Mäori i te Hürae 25 ki te 31 me te tuaruatanga o Ngä Tohu mö te Reo Mäori’ i te 14 o Hepetema, arä, te Rä mö te Reo Mäori. Ia tau, ia tau, mö ngä tau e toru ka whakamahenitia te arotahinga ki tënei kaupapa, ä, ka mahia he rauemi hou e kitea ai ngä take o näianei, ngä korero hoki o te wä. Huia katoatia, e whitu nga waitara pärongo ka tautokona e te kömihana tae ana te mutunga o te tau 2005: inä rä, he hötaka tauwhäinga reo Mäori mö Whakaata Mäori; he whakaari ä-reo irirangi mö te hunga i pakeke mai i te reo; he whakaari reorua ä-reo irirangi mö te taiohi; he paetukutuku taunekeneke; he kete pärongo mö ngä mätua kätahi anö ka whai pëpi; e rua anö ngä pukapuka kïwaha mö ‘Körero Mäori – Give it a Go!’ me te whakataki i tëtahi hui reo ahurei hei whakanui, hei whakatairanga i a Matariki. He hötaka tauwhäinga hou a ‘Kupuhuna’ i roto katoa i te reo Mäori. E whakaputaina ana e Kura Productions mö Whakaata Mäori, he mea tautoko anö e Te Taura Whiri. E rua ngä kapa tauwhäinga o te këmu nei; he kaimakatïwhiri, he tauwhawhai nö ia kapa e whakataetae ana mö te tohu moni. Ko te whäinga, ka riro mä tëtahi e whäkï atu te kupuhuna ki töna anö hoa o töna kapa mä te tïwhiri. Ka puta te whakaaturanga tuatahi hei te weheruatanga o te tau 2005. Kua tonoa e Te Taura Whiri te reo irirangi päpäho i te Whanganui a Tara, a Te Üpoko o te Ika ki te waihanga i tëtahi püräkau reo Mäori ä- irirangi mö te hunga i pakeke mai i te reo. Ka noho ko te püräkau nei a ‘Makorea’ hei whakaari nui whakahirahira. He mea tuhi ki te reo Mäori e Katerina Mataira, ä, kua whakaaetia kia hanga houtia mö ngä reo irirangi iwi Mäori ä-motu. Ka wätea hoki ki ngä reo irirangi ä-iwi tëtahi wähanga pänui irirangi e arotahi ana ki te hunga taiohi hei akiaki i taua whakatupuranga hou ki te körero Mäori. He paki reorua a ‘Brown Street’, e 30 hëkona te roa o ia wähanga i waihangatia e Te Taura Whiri me te reo irirangi taiohi o Mai FM. Hei ia paki e whakaakona ana he kupu hou i töna anö horopaki e ngä kaiwhakaari tokowhä. E whakarite ana Te Taura Whiri i tëtahi pätaka körero reo Mäori mö te hunga körero, tuhi hoki i te reo. Ka whai wähi anö a Aotearoa whänui. E rua ngä tino äheinga o te paetukutuku taunekeneke. Tuatahi, hei pätaka pupuri körero, whakarärangi hoki i ngä puna körero o tënei wä. Tuarua, hei küwaha ipurangi taunekeneke e ähei ai te kaitoro ki te täpiri körero atu ki te paetukutuku me te tango körero mai. Ka whakarewangia te paetukutuku i ‘Te Rä o te Reo Mäori’ i te Hepetema. Ka whakaemihia tëtahi kete rauemi reo Mäori mö ngä mätua kätahi anö ka whai pëpi. Ka mätua arotahi atu ki ngä whaea me ngä päpä Mäori he rangatahi tonu. He pürongo, he rauemi kei tënei kete hei tautoko i te körerotanga me te whanaketanga o te reo Mäori i te käinga. E anga atu ana kia whai kete te whänau i te whänautanga mai o te tamaiti. He kete anö ka whakaritea i muri mai mö te hunga he rerekë öna tau. Ka whakarewangia te kete nei i ‘Te Rä mö te Tamariki’ i te Oketopa. Ka arotahi atu ngä pukapuka e rua mai i a ‘Körero Mäori – Give it a Go!’ ki te hunga tauhou me te hunga kua taunga ki te ako i te reo, ki te rangatahi Mäori, ki ngä tängata o Aotearoa whänui hoki. Neke atu i te 350,000 ngä pukapuka i tohaina noatia i te Pëpuere mä Foodtown, mä Woolworths, mä Countdown hei tautoko i te whakamataaratanga o Progressive Enterprises i a ‘Whakanuia a Aotearoa’. Hei te Hune ka whakaputaina te pukapuka tuarua mö Matariki 2005. E akiaki ana ngä pukapuka i ngä kaipänui kia ‘Körero Mäori’ mä te whakamahi i öna körero i roto i ngä mahi o ia rä. Ka mätua ärahi tonu Te Taura Whiri i ngä mahi huhua hei whakatairanga i te reo. Ko ‘Te Wiki o te Reo Mäori 2005 mai i te 25-31 o Hürae, ko te tuaruatanga o ‘Te Tohu mö te reo Mäori’ i ‘Te Rä mö te Reo Mäori’ i te Hepetema ngä mahi nui ka kökiritia e Te Taura Whiri. He tuatahinga tënei mö te kömihana ki te whakatü i tëtahi hui whakahirahira ki te whakanui me te whakatairanga i a Matariki tüturu, arä, i te tau hou Mäori i te 8 o Hune i Te Whanganui a Tara. E möhio ana Te Taura Whiri i te Reo Mäori mä te mahi tahi me ëtahi atu e tü pakari ai ngä mahi whakanui i a Matariki, ka mutu ka noho hei hui tohu hira mö Aotearoa. Ina taea ana e Te Taura Whiri, ka mahi ngätahi me ëtahi atu e whai wähi ana. Ka mahi tahi te kömihana me te Minita mö ngä Take Mäori a Parekura Horomia ki te whakahaere i te hui whakatairanga i te tau hou Mäori i te 8 o Hune i Te Whanganui a Tara. Ka whakatauira ake te hui i te pütake o Matariki hei wä whakamaumahara, hei wä mahi ngätahi, hei wä akoako, 4 5 whakariterite, hei wä whakanui hoki i tö tätou ake tuakiri ahurei. Ka noho hoki te hui nei hei tüäpapa ki te ruku höhonu i te whakaaro kia kitea ai ngä ara whakamua. Te Röpü Reo Mäori E tüwhera ana inäianei ngä rëhitatanga ki te Te Röpü Reo Mäori ï-hiko. Ko te whäinga o te Röpü he tühonohono i ngä kaikörero me ngä kaiako tëtahi ki tëtahi, ki te kömihana hoki hei whakarauora i te reo Mäori. Mä te whakamahi i tëtahi küwaha ipurangi taunekeneke hei ‘käinga mö te Röpü’, ka taea e koe te whakawhitiwhiti körero me ëtahi atu mema. Ka taea hoki te tuku tängata hei tautoko. Ka whakarewangia te paetukutuku me ngä röpü whakawhiti körero i ‘Te Rä mö te Reo Mäori’ i te Hepetema. Ka whiwhi köpaki pärongo ngä mema hou o te Röpü mö ngä körero whakamataaratanga o ‘Körero Mäori’. Ka whiwhi hoki i tëtahi pine e tïpako ana i te taumata o te reo; arä te hunga tauhou; te hunga kua märama noa engari kei te ako tonu; te hunga e mäia ana ki te körero; me te hunga i pakeke mai i te reo, e matatau ana ränei ki te körero. E äkina ana kia mau koe i tö pine ki te whakaatu atu e tautoko ana, e möhio ana hoki koe ki te körero Mäori, ahakoa ko te ‘kia ora’ noa iho te iti. Ngä Waitara Täpiri Kua whakatüria e Te Taura Whiri i te Reo Mäori te mahi ngätahi me Microsoft, Te Whare Wänanga o Waikato (Computer Science me Mäori Studies), Te Tari Wetereo o Te Whare Wänanga o Ötäkou, tae atu ki ngä whare wänanga o Hawai’i me Rapa Nui. Ko tëtahi o öna waitara tauihu ko ‘Te Mätäpuna’ te papakupu Mäori reotahi me tëtahi puna kupu e pupuri ana i ngä kupu me ngä kïwaha Mäori. Ka noho ko te rauemi ä-hiko nei hei papa wetereo mö te hunga e ngäkau whakapuke ana ki te reo. Ka wätea noa te urunga atu ki te tüäuriuri whäioio o te reo Mäori atu i te hauruatanga o te tau 2006. Hei te mutunga o te tau 2006 oti ai te tänga o tënei rauemi. He tuatahinga hoki mä te whakamäoritanga o Microsoft Windows me Office, me töna pümanwa püngakupu e taea ai tënei mea te taiao Mäori ä-ätea. Nö nä tata nei i whakatüria ai e te kömihana a ‘Te Mätämua’, tëtahi hötaka whakawhitiwhiti pärongo ki Hawai’i me Rapa Nui kia taea ai te mahi ngätahi ki te whakatupu taputapu pümanawa, ki te häpai i ngä take nui o te taha reo me te mätauranga i te Moana nui a Kiwa. Mä te Mätäpuna hou ka taea pea te tärai whakamua i te whakaputanga o ëtahi atu papakupu. Ka hängai tonu tënei ki ngä reo käore ö rätou rauemi nunui. Nö te 13 o Mei i katia ai ngä tono ä- hiko ki te tahua ä-tau o Mä Te Reo. He tahua tënei e tuku pütea ana ki ngä waitara whakarauora ä-hapori i te reo Mäori. Kua oti i Te Taura Whiri ngä kura ä-rohe mö Te Toi Reo Mäori 2005 te whakahaere, arä, mö te hunga e hiahia ana kia whai tohu mö te whakamäori ä-tuhi, ä-waha hoki. Nö te marama o Hune ki Te Whanganui a Tara i tü anö a ‘Whakamätauria tö Reo Mäori’, arä, te whakamätautau reo Mäori o te motu mö te pakeke reo Mäori. Ki te pïrangi körero anö, me whakapä atu ki a Pania Tahau mä te waea atu ki 021 645 625. Ngä körero mö te whakapä mai E whakatenatena ana kia hoki körero mai. Körero Mäori Ki te hia körero anö mö ‘Körero Mäori’ me whakapä atu ki körero@tetaurawhiri.govt.nz. Te Röpü Reo Mäori Mö ngä mema o Te Röpü Reo Mäori me whakapä atu ki mlc@tetaurawhiri.govt.nz. Matariki Ki te hia körero anö mö ‘Matariki’, tae atu ki te Maramataka 2005 haere ki www.matariki.net.nz. Kia möhio ki ngä körero mö ‘Te Wiki o te Reo Mäori 2005(25-31 o Hürae) me te tuaruatanga o ‘Ngä Tohu mö te Wiki o Reo Mäori’ tirohia a www.nzreo.org.nz Me he pätai whänui noa e pä ana ki te kömihana me öna mahi me whakapä atu ki: Pouaka Poutäpeta 411 Te Whanganui a Tara tau waea 04 471 0244 waea whakaahua 04 471 2768 ï mëra info@tetaurawhiri.govt.nz www.tetaurawhiri.govt.nz. 5 6 Hei tä ëtahi mä te mängari noa ka eke. Tä ëtahi atu, mä te whakapeto ngoi ka toa. Tërä anö ëtahi me te whakatau, mä te hiahia rä anö kia ränaki kero mö ngä tau whitu tekau mä rima kua pahure, ka puta ka ora. Tërä te härakerake i möhukihuki ki te papa täkaro o Waikato i Kirikiriroa, i huaina ake ki tëtahi ingoa hou, arä ko “Tainui Stadium”mö tëtahi raro pötehetehe nei, kia tü te whakamätautau a ngä tötara haemata o te ao whutupöro Mäori ki te hunga Raiona kua ähua pukatea wainui ë. Heoi, nä te takapau horanui a Tä Clive Woodward, ka tipu te hiakai a te iwi kia pari te ihu o tana kapa, kia täia, kia tämia, kia rutua! Nä Hinewehi Mohi te waiata tira i whakaara ake, ä, mau tonu i te “Kähore ö rätou püweru i mäkü i te pata ua!” nä Julian Wilcox, nö Ngä Puhi, Ngäti Tuwharetoa me Te Arawa. whakaminenga te ihi me te wehi. Mutu ana te haka a te kapa Mäori, tau mai ana te rongo ä-marae, he rongo whawhati e tohu ana i te pakarutanga mai o tëtahi takunetanga monoa rawa atu. Nä wai ä, märakerake te kite atu he iti noa te kapa Maori, engari he pitomata. Huri atu huri mai, tütü ana he toa Mäori, ka mutu, të taea e te kapa Raiona te kupenga te whïwhiwhi. Ahakoa pëhea, hähä uri, hähä tea. Paenga ana te wehenga tuatahi, ahakoa te taurite o te tatau, ümere tonu ana te tini ngerongero. Nö te timatanga o te wehenga tuarua, he ranga he taki hou i ara ake. Nä te pakihiwi kaha o Tainui a Jono Gibbs, nä te täiki ngäpara hoki o Tainui a Marty Holah, i papepape noa te tü a te kapa Raiona . I tahia te tahua i ngä poumua o te kapa Maöri, kia wawae ake te ara ki te waka whakatekateka o Muaüpoko/Ngäti Raukawa kia kape tï kia kape tä. Arä, i tutuki te körero a matakuikui mä, matakorokoro mä e mea nei, nä te pakiaka te räkau i tü ai. Nä te kaha hoihoi o ngä reo taunaki i pütäruru ki reira, i kaha kë ake pea te whakapono i te kapa Mäori kia ähei ki te whakapoko. Të kitea ai e Brian O’Driscoll mä he äuruköhao. I tuakau noa, i te pökaku pea ka mehameha te kaha o te Mäori ä tönä wä. Engari, i maupuku tö tätou kapa. I paku puea ake he maunawenawe i te piro a Brian O’Driscoll i te whakaräpopototanga o te täkaro, engari i whakapaheko kë tätou i ö tatou riako ki te kore noa iho nei! Ko te takere kë o te waka Raiona i häea! 7 Kätahi rä te kaikaiwaiü ki te kapa Mäori ka ea! Mohoririwai kau ana te kaha o ngä Raiona i ngä kaunuku me ngä kakari a te kapa Mäori. Te otinga ake, he köroiroi tä rätou kai! Engari, i tua atu i te takahurirangi, i hihiri ake anö te urupounamu, e hia motunga o te weka i te mähanga? He ua köpatapata i whäinuinu i te papa täkaro i töna mutunga kau. Engari, nä te harikoa te pünehunehu i maomao. He pö pea e kore e warewaretia e te iwi Mäori. Engari, ko te hunga täkaro kë tërä i whairoiro i tö rätou mana, hei mähirätanga mä te iti mä te rahi. Ka tika, kia tïramarama mai ënei hau tipua ki runga i a Papatüänuku, i te wä i körakorako mai ai a Matariki ki te uma o Ranginui. Koirä pea te take i haupü ai te kaha o te kapa Mäori i taua pö. Me te türangahakoa a te iwi Mäori i amoamohia e te kapa nei. Heoi, ko te äwhero o te katoa i tënei wä, kia tönui kë ake ngä takunetanga pënei. Kia tü anö te püehu i te kapa Mäori ki ngä hoangarengare o te ao whänui, ki mua tonu atu i te aroaro o Ngäti Ami, o Ngäti Apiapi. Ahakoa pëhea ngä hua ka puta ä aua wä, e kore e kore, ka hoki monoa anö ngä whakaaro ki tënei täkaro e whäiroiro ake nei, me te kï noa ake a te iwi, “Tërä tëtahi wä, kähore ö rätou püweru i mäkü i te pata ua!” 8 Pü Kaea Trust Media - TV, Radio, Print Pü Kaea Tu Tonu II 20,000.00 Te Reo Irirangi o Tauranga Moana Charitable Trust Language Planning Te Reo o te Moana o Tauranga 20,000.00 Radio Ngäti Porou Charitable Trust Language Planning Ngäti Porou Rangatahi i te Reo Irirangi 12,661.00 Radio Ngäti Porou Charitable Trust Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Manu Waiata 8,943.00 Te Waka Taki Körero - Mäori Literature Trust Wänanga Reo Creative writing in Mäori workshop for Mäori writers 5,000.00 Waimärama Mäori Committee Kura Reo - Whakapakari reo Ko te kura whakapakari i te reo Mäori ki Waimärama 2005 55,000.00 AKO-hia Trust Language Programmes / Classes AKO-hia te Reo 3,000.00 Te Roopu o Runanga Language Programmes / Classes Anahera 2,200.00 Te Whatukura/Hapaia Te Ora Charitable Trust Kura Reo - Whakapakari reo Kura Whakapakari Reo ki te T_ ranganui-a-Kiwa 55,000.00 Te Kötuku Rerenga Tahi Ltd Media - TV, Radio, Print Te Kötuku Rerenga Tahi 20,000.00 Kiwa Language Programmes / Classes Mau Taiaha Wänanga 6,800.00 Te Toka o Te Kokonga Te Kohanga Reo o Te Tairäwhiti Language Programmes / Classes Whakapakari 4,320.00 Campbell P T Events - Concerts, language/speech competitions, games nights He Hokinga Mahara nö Hori räua ko Henare Tamahori 9,898.00 Te Hunga Röia Mäori o Aotearoa Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Hunga Röia Mäori o Aotearoa hui- ä-tau 3,000.00 Tautoko Wahine Trust Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Reo Püoro Series 15,000.00 Rodgerson Media Group Ltd IT Multimedia Whakatöhea Köpae Rorohiko 26,325.00 Wharepukenga Charitable Trust Games and resources Pakiwaitara 15,550.00 Te Kaumatua Kaunihere o te Tonga o Taranaki Wänanga Reo Paokaranga - Whaikörero Akoranga Wänanga 15,000.00 Dunn K M Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Kia piki ake te reo Mäori 8,000.00 Edwards W Games and resources Ripi Rewa (Ultimate Frisbee) - He rärangi kupu Mäori 4,000.00 Elena Violinist Limited Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Bi -cultural classics 10,000.00 Kia Piri Pou Whänau Trust IT Multimedia Whakapapa VHS/DVD Development 25,000.00 Te Aroha Marae Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Whakanuia ngä waiata Mäori o te ao hurihuri 5,000.00 Ngäwaka o Tirohanga Kura Reo - Whakapakari reo Te Reo o Waka Ama 2,500.00 Kimihia Rangatahi Kura Reo - Whakapakari reo Kimihia Rangatahi 10,000.00 Te Ripo Games and resources Whakatüpato ki te wai 2,000.00 Tühoe Mätauranga Trust Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Matariki - He Pö Whakanui i ngä Kaumatua 5,000.00 Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea a Mä Te Reo (wätono tuawhä 2004-2005) 9 kohu.art Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Hiwa! 2005 10,000.00 Te Whakaruruhau o Ngä Reo Irirangi Mäori Media - TV, Radio, Print Ngä Reo Irirangi Mäori - Ngä Taonga Körero 25,000.00 Mäori Education Trust Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Mäori Media Awards 2005 5,000.00 Akiwa Digital Media IT Multimedia Akona Te Reo - Instruction by Media Website 50,000.00 Cinco Cine Film Productions Ltd IT Multimedia Körero Mai Website 45,000.00 Te Ataarangi Language Programmes / Classes Te Ataarangi ki Te Whänau-a-Apanui 6,720.00 Ngä Whetü Games & Resources Ngä Whetü 10,000.00 Kahurangi NZ Mäori Dance Theatre Trust Games and resources Matariki Te Reo Kori National Mäori Games Tournament 15,000.00 Te Ataarangi ki Waiariki Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Hui ä-Tau o Te Ataarangi 30,000.00 Tïwaha Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Tïwaha Mäori Language Club 8,000.00 Hauora Social Services Chartiable Trust T/A Piki Ora House Language Planning E ähua e kaupapa (the essence of planning) 10,000.00 Te Hiiri Marae Trustees Language Programmes / Classes Kahu Körako 8,000.00 Te Rünanga o Tamaköpiri Language Programmes / Classes Mau Räkau/Waiata 3,000.00 Waru records Limited Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Empowering Rangatahi Tour 15,000.00 Keepa L Language Planning He Kura Käinga 12,093.00 Taumata o te Rä Marae Language Programmes / Classes Te Aka Pikinga 16,000.00 Mängere Mountain Education Trust IT Multimedia Te Pane o Mataoho 15,000.00 Toi Hauiti Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Rü Üawa 10,000.00 MANAKO TRUST Events - Concerts, language/speech competitions, games nights 'KAPA HAKA ROCKS 2004' 45,000.00 Over The Top Partnership Trust Language Programmes / Classes Te Parahia Whänau Reo Development Project 6,000.00 Te Whänau o Te Kura Kaupapa Mäori o Ngä Mokopuna Wänanga Reo Whangaihia te Hinengaro 10,000.00 Te Whänau o Te Kura Kaupapa Mäori o Ngä Mokopuna Media - TV, Radio, Print Ngä Tau Tekau o Te Kura Kaupapa Mäori o Ngä Mokopuna 2,000.00 Te Rünanga o Ngäti Whätua Wänanga Reo Wänanga reo/Hui Kaumätua 10,000.00 Te Mauri Tau Inc Wänanga Reo He Wänanga Whakapakari Reo 7,500.00 Te Roopu Tautoko ki te Tonga & Te Waka Hauora Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Matariki Festival 15,000.00 Te Reo Irirangi o Türanganui A Kiwa Media - TV, Radio, Print Ngä Kupu Whakatauki me ngä Kïwaha 9,000.00 Ngäti Awa Research & Archives Media - TV, Radio, Print Ngä Körero a Ngä Tipuna o Ngäti Awa 60,000.00 Te Reo Maioha Charitable Trust Wänanga Reo Hui Kaiako 20,000.00 Te Ao Limited Wänanga Reo Reolink Taitokerau 5,000.00 Koko Tataki Games and resources Papa Whakakörero 2 12,150.00 Koko Tataki Wänanga Reo Tetekura 8,100.00 Angitü Limited Kura Reo - Whakapakari reo Kura Reo Ki Rotorua 55,000.00 10 Te Rünanga o Türanganui a Kiwa IT Multimedia Te Reo O Türanga 20,000.00 Pounamu Promotions Language Planning Te Reo Mäori Revitalisation Plan 20,000.00 Ngä uri a Maata Ngapo Wänanga Reo Ngä Uri a Maata Ngapo 12,500.00 Te Reo Irirangi o Taranaki Charitable Trust Media - TV, Radio, Print Ngä Körero o Nehe 9,000.00 Te Kawau Maaro Wänanga Reo Te Kawau Maaro Wänanga Reo 3,100.00 Tühoe ki Otepoti Whänau Wänanga Reo Wänanga ä-Iwi 5,000.00 Hakarimata River Trust Wänanga Reo Ngä Körero o te Awa 2,119.00 Te Aroha Kanarahi Trust IT Multimedia Koro Dewes Nati Reo Project 20,000.00 Te Ataarangi ki Tokomaru Language Planning Kia ora ai te reo - Te Ataarangi ki Tokomaru 20,000.00 Te Wharekura o Räkaumanga Trust Media - TV, Radio, Print He Rïpene Ataatamo Ngaa Körero Tuku iho o Tainui 30,000.00 Te Wharekura o Räkaumanga Trust Language Programmes / Classes Te Reo-o-Waikato: He Kähuinga Pukenga 10,000.00 Pöhara Marae Committee Language Programmes / Classes He Taki Körero 5,000.00 Koraunui Mau Taiaha Roopu Wänanga Reo Wänanga Mau Taiaha 5,000.00 Te Reo Irirangi O Pare Hauraki Trust - Ngä Iwi FM 92.2 Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Te Ao Mäori Day 2005 10,000.00 Toitü Te Kupu Whänau Wänanga Reo Tira Hoe Waka 17,500.00 Toitü Te Kupu Whänau IT Multimedia Waitukukiri 6,600.00 Toitü Te Kupu Whänau Language Planning Te Ia Körero 16,600.00 Edusoft Ltd - www.edusoft.co.nz IT Multimedia Talking Mäori Picture Books 70,323.00 Ngä Rau o Te Raki Language Programmes / Classes Te Akonga o Tai Tokerau (Rangatahi) 4,212.00 Ngä Rau o Te Raki Language Programmes / Classes Te Akonga o Tai Tokerau 4,490.00 Te Waka Reo ki Ngäi Tahu Kura Reo - Whakapakari reo Kura Reo ki Te Waipounamu 2005 55,000.00 Maataho Limited IT Multimedia Culturemobile 44,409.00 Te Atihaunui-a-Päpärangi ki Waitaha Wänanga Reo 7,500.00 Edward Day Whänau Trust Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Mauri ora 5,000.00 Te Kaha ki Üawa Language Planning Te Reo o Räwinia raua ko Te Henui 5,000.00 Tü Wai Indigenous Resource Centre Wänanga Reo Te Reo Mäori Wänanga 2,500.00 Tü Wai Indigenous Resource Centre Games and resources Te Reo Mäori Education resource Kit 10,400.00 Shortland T Games and resources Ngä Këmu Mäori 6,190.00 1B Block Language Planning Language Plan for Ngäti Tama ki Wakapuaka 3,990.00 He Käkano Haemata Language Planning He Käkano Haemata 20,000.00 Te Whänau o Käi Tahu ki Araiteuru Inc Language Programmes / Classes Te Reo Classes 4,800.00 Te Whänau o Käi Tahu ki Araiteuru Inc Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Hïkoi - huri noa i te Tai o Araiteuru 2,500.00 Destiny Social Services Trust Games and resources Kete Rauemi Reo Mäori 1,614.00 Destiny Social Services Trust Wänanga Reo Ngä Kete Reo Mäori 9,202.00 Te Riripeti TeKohuroa Maihi Henare me Riki Eparaima Tarau Poutu Ahuwhenua Trust Kura Reo - Whakapakari reo Te Wänanga Reo o nga Uri o Poihakena Poutu 5,000.00 11 Aotearoa Educators Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Matariki Consciousness 2,500.00 Mökai Käinga Mäori Centre Te Reo Classes Kura Reo - Whakapakari reo Mökai Käinga Mäori Centre Te Reo Classes 8,000.00 Ngäti Tïmoti Paraire Trust Language Programmes / Classes Whäia Te Maramatanga E Rua 5,000.00 Ngä Taranaki Whänau Wänanga Reo Ngä Taranaki Whänau 4,500.00 Wänanga Reo Waiata tawhito mai i Te Tai Tokerau 2,500.00 KKM Taumarere Language Planning Ko te Whänau 15,000.00 Te Oranga Reo Language Programmes / Classes Te Oranga Reo 3,000.00 Tuhiwai B Events - Concerts, language/speech competitions, games nights Ako i te Reo 2,500.00 Ohomairangi Language Planning Kia piki ake te oranga o te Reo o Te Tangata Whenua o Te Arawa 20,000.00 Ohomairangi Events - Concerts, language/speech competitions, games nights He hui nui whakaharahara mö te hunga Kapa Haka o Te Whare Tapere o Te Matarae-i-orehu 10,000.00 Ohomairangi Games and resources Pükörero, Püräkau, Pükörero Tawhito, Pukapuka 41,625.00 Te Whänau Pani Games and resources Ia marama ka rümaki tënei röpü i töna reo karakia. Ko töna kaupapa ko tä te Matua Tangata i Körero ai. 4,400.00 Te Rünanga nui o Ngä Kura Kaupapa Mäori Language Planning Whakapakari i te Reo 20,000.00 Te Runanga nui o Ngä Kura Kaupapa Mäori Kura Reo - Whakapakari reo Wharekura Whakapakari Reo 55,000.00 Akaroa Bay Radio Charitable Trust Media - TV, Radio, Print Mä Te Reo-Whakarongo Mai 10,130.00 Ngäti Tura, Ngäti Te Ngäkau Tribal Development Group Language Planning Ngäti Tura, Ngäti Te Ngäkau Language Development Plan 9,900.00 Te Aupouri ki Tämaki Trust Wänanga Reo Te Wänanga whakawhänaungatanga o Te Aupouri 15,000.00 Woods N R Games and resources Whakapakari Waiata Mäori 7,296.00 Ngäti Käpo o Aotearoa Inc. Language Programmes / Classes He Reo Rongo 20,000.00 Putahitanga Wananga Reo Matariki Karanga Festival 10,000.00 Orongomai Marae Events - Concerts,Language/speech competitions, games nights Matariki 2004 1,500.00 Mahi Families Southland Society Incorporated Language Programmes/Classes Language programmes Classes 3,000.00 Te Pu Whanau Charitable Trust Language Programmes/Classes Hui Kaiawhina 10,000.00 TIKI.COM Wananga Reo TIKI.COM Wananga Series 10,000.00 Te Kura Matauranga O Waitangirua Events - Concerts,Language/speech competitions, games nights The Te Reo Music Festival 10,000.00 Te Piringa Tahi o Te Maungarongo Marae Language Programmes/Classes Te Piringa Tahi Ma Te Reo Programme 8,000.00 Te Mauri Tau Inc Wananga Reo He Wananga Whaakapakari Reo 7,500.00 Te Ataarangi ke te Tauihu o te Waka a Maui Language Programmes/Classes Te Tuara me te Tinana o te Reo- Kowae Ako 2-4 9,216.00 Parewahawaha Memorial Meeting House Committee Wananga Reo Wananga Reo, Moteatea me Tikanga Mongä uri o Parewhawaha 4,050.00 Takatu Charitable Trust & Te Whanau o Rangimarie IT Multimedia Kopae Ataata - Mate Huka 60,000.00 Te Wakwa Reo ki Ngai Tahu Language Planning KMK Family Language Planning Resources 55,125.00 12 HÖNGONGOI 10-15 Te Kura Whakapakari Reo Mäori Türanga-nui-a-Kiwa georgina@tairawhiti.ac.nz 11-13 11th NZ PPTA Mäori Teachers’ Conference 05 Taupö-nui-a-Tia www.ppta.org.nz 11-15 Teacher PD: Mäori in NZ Curriculum Te Whanga-nui-a-Tara/Wairarapa hm.haemata@xtra.co.nz 15 Te Mängai Paho Tahua Pütea Pouaka Whakaata www.tmp.govt.nz 22-29 ‘Tä Moko – A History on Skin’ Ötautahi www.maoriart.org.nz 24 Te Röpü Reo Mäori Official blessing www.tetaurawhiri.govt.nz 25-31 Te Wiki o te Reo Mäori 2005 www.nzreo.org.nz 26 ‘Kupuhuna’ Whakaaturanga Tuatahi Whakaata Mäori www.maoritelevision.com 25-31 ‘Körero Mäori – Give it a go!’ Whakaterenga Kupu Kïanga www.tetaurawhiri.govt.nz 25-16 Hakihea Te Whakapiki i te Reo Kirikiriroa whakapiki@waikato.ac.nz 27 NZ Screen Awards 2005 Tämaki-makau-rau www.sdgnz.co.nz HERE-TURI-KÖKÄ 4-14 ‘Toi Mäori: The Eternal Thread’ San Francisco, USA www.maoriart.org.nz 21-28 International Languages Week www.international-languages-week.org. nz 26-11 Mahuru Kurangaituku Netball Tournament Rotorua rotnet@xtra.co.nz 31 Nestlé Tuhi Amio Whenua Reo Mäori entry deadline www.writearound.co.nz Here-turi-kökä ‘The Eternal Thread: The Art of Mäori Weaving’ Whakaterenga Pukapuka www.maoriart.org.nz MAHURU 1 Mäori Exposition 2005 Tämaki-makau-rau www.aut.ac.nz 1-4 Te Huinga Tauira 2005 Tämaki-makau-rau www.ntm.maori.nz 2 Smokefree Pacifica Beats National Final Te Whanga-nui-a-Tara www.theset.co.nz 14 Te Rä o te Reo Mäori 2005 www.nzreo.org.nz 14 Ngä Tohu Whakanui i te Wiki Reo Mäori 2005 Te Whanga-nui-a-Tara www.nzreo.org.nz 14 ‘Körero Mäori’ Website Launch Te Whanga-nui-a-Tara www.koreromaori.co.nz 17 Kökiri Paetae Putanga reo Mäori www.tpk.govt.nz 17-19 Mäori Market Te Whanga-nui-a-Tara www.maoriart.org.nz 19-21 Teacher PD: Mäori in NZ Curriculum Te Whanga-nui-a-Tara/Wairarapa hm.haemata@xtra.co.nz 20-23 Ngä Manu Körero Kaitaia www.manukorero.co.nz 22-25 Mäori Women’s Welfare League National Conference Rotorua mwwl@mwwl.org.nz 24-24 Hakihea ‘Toi Mäori: The Eternal Thread’ Oregon, USA www.maoriart.org.nz Tae atu ki te 24 Mahuru ‘Matariki Goddesses of the Stars’ Kirikiriroa www.waikatomuseum.org.nz Mahuru Microsoft Windows and Office Reo Mäori launch www.tetaurawhiri.govt.nz Maramataka Anei te rärangi rauemi utukore a Te Taura Whiri i te Reo Mäori: • Te Whakakite Kaupapa mö Matariki (Mukamuka) • Matariki – Aotearoa Pacific New Year (He Päni whakaahua) • Te Wiki o te Reo Mäori/ Ngä Tohu Whakanui 2005 (Kete pärongo) • Te Röpü Reo Maori (Puka rëhita) • He Muka (reo Mäori pänui) Ingoa: Käinga noho: Waea: Pukatono mö ngä Rauemi a Te Taura Whiri Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea: 64 4 471 0244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz