18386 he muka.indd 1 H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te T a u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Ko te reo te moko o te hinengaro, o te wairua, o te tinana o te tangata e möhiotia atu ai ia he Mäori.” Koinei ngä körero i whakaputahia e Tïmoti Käretu i roto i a He Muka, Putanga 8(1) 1995 i ngä marama o te raumati o Te Tau o Te Reo Mäori. Pono tonu ana tënei körero i te pö Whakawhiwhi Tohu Reo Mäori. Nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori te reo karanga kia rauika mai a hunga Mäori, a hunga Päkehä hoki ki te whakanui i ngä mahi whakatairanga i te reo a tënä pakihi, a tënä kura, a tënä wähi mahi, arä, ngä mahi i oti i a rätou i te Wiki o te Reo Mäori, (25-31 Höngongoi 2005). Koinei i whakaritea kia tü tënei pö whakahirahira i te Rä o te Reo Mäori, arä, te 14 o Mahuru ki Te Whanganui-a-Tara. Hei tä Patu Hohepa, te Toihau o Te Taura Whiri i te Reo Mäori, “Kei te rongo häkiri tonu ki ngä tapuwae o rätou i tïmatahia ai te whakanui i te rä mö te reo rangatira”, äe, kei te rongo tonu, kei te mihi tonu, kei te tangi tonu ki a koutou mä i takina ai tënei kaupapa. Ko Gordon McBride rätou ko Mereana Hond ko Mihingärangi Forbes o Te Tianara Tuatoru (TV3). I whiwhi rätou i Te Tohu Rangatira. Putanga 18(1) Köanga 2005 ‘Te Pö Whakawhiwhi Tohu mö Te Wiki o te Reo Mäori’ nä Juanita Teepa nö Ngäi Tühoe me Ngä Puhi. Kei Roto ‘Te Pö Whakawhiwhi Tohu mö Te Wiki o te Reo Mäori’ 1 “Te Whakarewatanga o te Paetukutuku Höu Körero Mäori” 3 Te Whakataetae Waiata PASIFIKA BEATS 2005 6 Huinga Reo Taketake o te Ao i Hapani 8 ‘Hui Tuakana’ nä te Kömiti Whakahaere o te Hui Tuakana 9 ‘Töku Tohu Kairangi 10 Te Köwhiringa Pöti 2005 11 KUPU HÖU 11 Maramataka 12 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 2 Tekau mä tahi ngä wähanga i whiriwhirihia kia whiwhi tohu, ä, anei e whai ake nei ko ngä wähanga katoa me ngä röpü i wikitoria; Te Tohu Tari Käwanatanga: Te Tari Taake (Inland Revenue Department) Mana Tohu Mätauranga o Aotearoa (New Zealand Qualifications Authority) Te Tohu Kaunihera ä-Rohe: Te Kaunihera ä-Rohe o Tämaki- makau-rau (Auckland City Council) Te Tohu Whare Pukapuka Tümatanui: Ngä Kete Wänanga o Ötautahi (Christchurch City Libraries) Te Tohu Hapori: Te Whakaruruhau ki Ötautahi (Christchurch Community House) Te Tohu Pütahi Mätauranga: Te Kuratini o Waikato (WINTEC) Te Tohu Kura: Te Kura Tuatahi o Albany (Albany Primary School) Te Tohu Pakihi: Diagnostic Medlab Te Tohu Tä: The Gisborne Herald Te Tohu Reo Irirangi: Te Hiku Media Te Tohu Pouaka Whakaata: Te Tianara Tuatoru (TV3) Te Tohu Rangatira: Te Tianara Tuatoru (TV3) Ngä kaiako o Te Kura Tuatahi o Albany. Hei tä te kaikörero o Ngä Kete Wänanga o Ötautahi, tino hari rätou ki te whiwhi i te Tohu Whare Pukapuka Tümatanui mö tënei tau (i whakawhiwhia hoki rätou ki tënei tohu i te tau kua pahure), engari i päpouri a ia käre kë tëtahi atu whare pukapuka i uru mai ki ngä tohu nei. Hei tä te kaikörero o Diagnostic Medlab, ahakoa nö tauiwi kë te nuinga o ngä kaimahi o tënei pakihi, ä, torutoru noa iho a Mäori mä e mahi ana i konä, tino waimarie, tino harikoa rätou kia whiwhi i te Tohu Pakihi. Hei tä Te Whakaruruhau ki Ötautahi, ngä kaiwhiwhi tohu mö Te Tohu Hapori, ko te take e whakanuia ai e Te Taura Whiri i te Reo Mäori ngä mahi i oti i a rätou katoa i te Wiki o Te Reo Mäori te mea nui kë. Kei te tuku mihi Te Taura Whiri i te Reo Mäori ki ngä röpü katoa i wikitoria, ki ngä röpü hoki i uru atu ki ngä whiringa whäiti. E kipakipa ana te manawa ki te kite e whakaarahia ana e ngä hapori, e ngä pakihi me tätou katoa te reo Mäori. Ko te mea nui, ahakoa iti, ahakoa rahi ränei, e whakamahia ana te reo Mäori i ngä wä katoa, i ngä wähi katoa, arä, ka ora tonu te reo. Ahakoa iti, he mäpihi pounamu. E mihi anö hoki ki te Minita mö ngä Take Mäori, arä ki a Parekura Horomia, näu i whai wä ki te tautoko i tënei kaupapa. Ki Te Arikinui, Te Atairangikaahu me tö Kähui Ariki, tënei te mihi, tënei te maioha atu. Ki ngä kaitautoko pütea, ki Te Puni Kökiri, ki Te Puna Mätauranga o Aotearoa, ki a Ngäi Tahu Seafood, ki a Cinco Cine, ki a Reed Publishers, ki a Whakaata Mäori, me Mä Te Reo i tö koutou kaha tautoko mai i tënei kaupapa whakahirahira. Ki a koutou hoki i tae mai ki te whakanui i tënei pö, tënä koutou katoa. Ka whakairihia ënei körero i runga i tä te Minita i whakaputa i taua pö rä, “Kei a koutou katoa te mahi taikaha kia ora tonu, kia whai mana tonu te huarahi e mau ai te oranga me te mana o te reo Mäori.” 2 Ko Deon Hobson räua ko Miss Kihi o Te Hiku Media. Ko Hera White räua ko Anna Carter ëtahi o ngä kaimahi o te Kuratini o Waikato. Ko Richard Tankersley te kaikörero mö Ngä Kete Wänanga o Ötautahi. Ko Carolyn Tremain te Toihou Tuarua o Peoples Capability & Governance o Te Tari Taake. I toa Te Tari Taake räua tahi ko Te Mana Tohu Mätauranga o Aotearoa (NZQA) i tënei tohu. Ko Sandy Jamieson o Te Kähui Tika Tangata. He kairuruku ia mö ngä mahi a Te Whakaruruhau o Ötautahi mö te wiki whakanui i te Reo Mäori. 3 Ko Körero Mäori te ingoa o tëtahi hötaka pärongo höu e whakahaerehia ana e Te Taura Whiri i te Reo Mäori. I ahu mai tënei i te kirimana i waenga i Te Puni Kökiri me Te Taura Whiri hei whakatairanga i te whakamahinga o te reo Mäori, hei whakapiki möhio hoki ki te reo Mäori i Aotearoa. Me kï, ko Te Taura Whiri i te Reo Mäori te mängai whakaputa i te hötaka nei. Ko tëtahi o ngä kaupapa i whiriwhirihia, ko te hanga i tëtahi paetukutuku tauwhiti. I ahu mai te whakaaro nei i te möhio kei te rahi haere ngä kaiwhakamahi ipurangi, ä, me te möhio anö hoki, ka taea e te paetukutuku tauwhiti te whakaputa rauemi hei whakaako i te reo Mäori ki te ao whänui. Ka noho te paetukutuku tauwhiti nei, arä, ko Körero Mäori anö töna ingoa, hei papakäinga, hei tautoko i te hunga e hiahia ana ki te körero Mäori, ki te ako ränei i öna ähuatanga maha katoa. Mä te hunga akoako, mä te hunga körero, mä ngä pakihi, mä te hunga ihu roa anö hoki tënei hötaka. I tënei wä kei te hanga tauira ä- taringa, tauira ä-kanohi ngä kaimahi o te paetukutuku nei, arä, ko ngä rärangi körero, ko ngä rärangi kupu, ko te whakahua tika i te reo Mäori, me ërä momo ähuatanga katoa e taea te ako te reo Mäori ki te hunga e hiahiatia ana. Kua whakaritea te whakatü i tëtahi whärangi wänanga, ki reira körero ai, tautohetohe ai, whakawhiti whakaaro ai i runga i ngä kaupapa, i runga i ngä ähuatanga e pä ana ki te ao Mäori, ki te reo Mäori hoki. He wähi anö hei whakaharatau i tö reo Mäori kua akohia nei e koe mai i tënei paetukutuku, mai i ëtahi atu wähi ako i te reo Mäori ränei. I whakarewahia tënei paetukutuku tauwhiti e te Minita Mö Ngä Take Mäori, räua ko te Kaiwhakarite Tümahi, arä, a Lana Simmons- Donaldson, i te pö whakanui i ngä mahi mö Te Wiki o te Reo Mäori i Te Whanganui-a-Tara. Ko te tümanako o Te Taura Whiri i te Reo Mäori kia ü tënei kaupapa ki tö mätou putanga matua, arä, “Kia ora te reo Mäori hei reo matua, hei reo körero mö Aotearoa”, ä, hei whakatutuki, hei tiaki hoki i ä mätou mätäpono, arä: Rangatiratanga He awhi i te iwi Mäori ki te whakaü i te reo Mäori kia puäwai Hiranga He whakaü me te whakapiki tonu i te hiranga me te tohungatanga o te reo Mäori Wairua Auaha Mä te whänui o te körerotia o te reo Mäori, ka puäwai ngä ähuatanga o te ao höu Manaakitanga Whäia kia ngäkaunui mai te motu ki te reo rangatira Whakapümautanga Poipoia kia pümau te reo tuku iho Ngä Rohe Reo Kia maha ake ngä wähi e körerotia ana te reo Mäori Nö reira e te iwi Mäori, kia kaha, kia mäia, kia manawanui, ä, tënä, Körero Mäori. Me tiro atu ki te paetukutuku nei, ki www.koreromaori.co.nz “Te Whakarewatanga o te Paetukutuku Körero Mäori” nä Juanita Teepa nö Ngäi Tühoe me Ngä Puhi. Ko Lana Simmons-Donaldson e whakaatu ana i te paetukutuku Körero Mäori i te pö whakanui i ngä mahi o Te Wiki Reo Mäori. 4 ‘Te Pö Whakawhiwhi Tohu mö Te Wiki o te Reo Mäori’ Ko Norm Hewitt. Te Röpü Kapa Haka o Pätea. Ko Hohepa Mac Dougall räua ko Hone Edwards. Ko Tumu Te Heu Heu räua ko Derek Fox. Ko Te Ao Peehi Kara. 5 Ko Waitangi Teepa o Te Taura Whiri i te Reo Mäori. Ko te Minita Mäori ko Parekura Horomia. Ko Henare Kingi. Ko Mätai Smith te kaipänui o te pö. 6 I tënei tau i karangahia au e te röpü ‘Auahi Kore’ hei kaiwhakapäho mö tëtahi kaupapa nui whakaharahara mä te hunga mätätahi e kïia nei, ko ‘PASIFIKA BEATS 2005’. I tïmata ake tënei kaupapa i te tau 1994, hei wähanga motuhake i roto i te whakataetae nui o te motu e möhio whänuitia ana, ko te “SMOKEFREE ROCKQUEST”. Ä, nä wai rä, nä wai rä ka tipu, ka rea, ka puawai te kaupapa nei, kätahi ka kömanawa ake te whakaaro a ngä kaiwhakahaere kia whakatüria ai töna ake whakataetae ‘motuhake’ ä-motu ia tau, ia tau. He huarahi tënei e taea ana e te hunga rangatahi te whakaatu i ä rätou ake momo pükenga me tö rätou ake ‘püoro ‘hei whakarongo mä tïpatere, oti rä hei whakamïharo, hei whakaaweawe hoki i te marea! E hika mä, e hia kë nei ngä tino whetü o te ao püoro o Aotearoa kua puta i tënei whakataetae? Ko Nesian Mystic tërä, ko Anika Moa tërä, ko Adeaze anö hoki tërä. Kua noho ko rätou hei tauira mä ngä uri whakatipuranga e haere ake nei, e haere ake nei. A käti, i tënei tau e whitu katoa ngä pëne i whakataetaehia, ko ASCH ROSE STEEDMAN nö te Kura Tuarua mö ngä Kötiro o Whängarei, ko DRUM FUSION i ahu mai i te Kura Tüwaenga o Weymouth i Tämaki- makau-rau, ko BELOMERJ nö te Kura Tuarua o Papatoetoe, ko AZ ONE nö Te Kura Tuarua o Forest Hill i Tokoroa, ko RHYTHM & SOUL nö Te Kura o Türanga Wähine, Türanga Täne i Türanga Nui a Kiwa, ko FIRST NATION nö Ötaki, rätou ko TUAPAE nö Te Kura Tuarua o Aranui i Ötautahi. Engari, ko taua körero anö rä, kotahi anake i eke panuku ki te panekiretanga o te whakataetae nei, ko AZ ONE tërä nö Tokoroa. Ko ngä kaiwhakawä i tënei tau ko Jason Fa’afoi, (he kaikawe reo o mua mä te hötaka pouaka whakaata o WHAT NOW ) rätou ko Anahera Higgins o Ngäti Konohi, (ko ia te kaihautü o te hötaka mä te hunga rangatahi e kïia nei, ko MAITIME), ko tëtahi o ngä manu tïoriori rongonui o te ao püoro Mäori, ko wai atu hoki ko Ruia Aperahama! E ai ki a Ruia, i roto i tënei momo whakamätautau waiata kei mua te ihu o ngä taiohi nö ngä moutere, “Kei a rätou te möhiotanga toi- püoro me te mätauranga wetewete me te raranga pü-aho-rangi hei waka ipoipo mö te kupu. He möhio hoki nö ngä tamariki nei ki te whakakereru korokoro e kükü ai te reo, e parare ai, e tïwaha e häparangi ränei.” Nä reira, ka puta ake te pätai a Mätai ka pëhea rä te tü a ngä taiohi Mäori? “Ko ä tätou tamariki Mäori, wähi iti te möhiotanga toi-püoro me te mätauranga arohaehae mö te wetewete i ngä pü-aho-rangi hei tautoko hei poipoi. Mö te whakakereru me te whakakäkä, i te mea i whakatupuria mai i roto kapa haka kë, përä te parare o te reo i ngä wä katoa hei tä rätou. Ko Az-one nö Te Kura Tuarua o Forest Hill i Tokoroa i whiwhi i te Turanga Tuatahi. Te Whakataetae Waiata PASIFIKA BEATS 2005 nä Mätai Smith nö Rongowhakaata, Ngäi Tämanuhiri me Ngäti Kahungunu ki te Wairoa. 7 Ko tä ngä tamariki moutere momo mö te kori, he maeneene, tënä ko tä ngä tamariki Mäori kori käore i riterite.” A käti, kua kite koutou i ngä kupu äwhina, oti rä ngä kupu whakahau a te tohunga waiata nei a Ruia, hei whakaaroaro mä koutou te hunga e kaingäkau nui ana ki tënei whakataetae püoro, me kï, kua takoto te mänuka, tïkina atu, kawea ake! Heoi anö e haere tonu ana ngä mihi ki te hunga nä rätou tënei kaupapa i whakatü, me ngä pëne katoa i uru mai ai ki tënei whakataetae. “Nei rä a haumihi te rere arorangi atu ki a koutou katoa!” I whiwhi te röpü Tuapae nö Te Kura Tuarua o Aranui i ngä tohu e rua. Ko Te Täonga ‘Auahi Kore’ Reo Waiata me Te Täonga “Püoro Reo’ nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori hoki. Ngä Whakatau a ngä Kaiwhakawä: Te Türanga Tuatahi: AZ ONE (Forest Hill College, Tokoroa) Te Türanga Tuarua: FIRST NATION (Whakatipuranga Rua Mano, Ötaki College me Te Wharekura o Ötaki) Te Taonga Püoro ‘Auahi Kore’ mä te hunga Wähine: ASCH ROSE STEEDMAN (Whängarei Girls High School) Te Taonga ‘Waiata Motuhake’ nä Rockquest Promotions: BELOMERJ (Papatoetoe High School) Te Taonga ‘Auahi Kore’ Reo Waiata: TUAPAE (Aranui High School) Te Taonga ‘Püoro Reo’ nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori: TUAPAE (Aranui High School) 8 I tü tënei huinga reo, te Indigenous Languages Symposium i te marama o Here-turi-kökä ki Aichi, Hapani. Nä te tari Canadian Heritage o te Käwanatanga o Känata te hui nei i whakahaere. I reira ngä tängata nö Känata, nö Hawai’i, nö Ahitereiria, nö Amerika, nö Ïnia, nö Pakistan, nö Awherika me Aotearoa. I te whakaaro kötahi mätou kia hui ki te whakawhiti körero, whakawhiti whakaaro hoki hei whai huarahi oranga mö ö mätou ake nei reo. I tïmata te hui i te 9 o Here-turi-kökä, te rä o ngä reo o ngä tängata whenua katoa. I te tïmatanga o te hui, i kite au i te pouritanga, te mamae, me te pëhitanga o ngä reo o ia whenua, o ia whenua. He pouri te ähua o ëtahi körero nä te mea, mö ëtahi momo reo, torutoru noa iho ngä morehu e taea tonu ai te körero i ö rätou reo rangatira. Ko te tangata whenua o Hapani, ko te Ainu, tëtahi o ngä röpü reo përä. He tino uaua tö rätou whawhai ki te mau ki tö rätou reo, nä te kaha o te reo o ngä Hapani me te iti o ö rätou tängata. Engari, ahakoa te pouritanga o ëtahi o ngä körero, i te mutunga o te hui, i huri mai te wairua ki te ao e heke mai ana, ä, ka puta mai ngä wawata, ngä tümanako mö te oranga o ö mätou reo. Ko tëtahi o ngä rauemi mïharo i whakaputaina i taua hui, ko te pätengi raraunga ‘First Voices’, nä Peter Burns i hanga. Nä tënei rauemi, ka taea te iwi te whakauru ö rätou kupu me te rongo o ia kupu (i körerotia e tëtahi tamaiti, pakeke ränei) me tëtahi pikitia. He rauemi pai tënei mö ngä kura, mö ngä äkonga hoki. Engari, ahakoa he mea whakaako tënei rauemi, he mea pärekareka hoki. Huinga Reo Taketake o te Ao i Hapani nä Nicola Bright, nö Ngäi Tühoe me Ngäti Awa. Ko te mahi a tëtahi o ngä iwi o Känata, he mea ähua rite ki te mahi “tuakana-teina” o Aotearoa. Ka hui tahi te tuakana me te teina ia wiki, ia wiki ki te körero i roto i ö räua reo, ä, ia marama ka hui te röpü whänui ki te whakawhiti whakaaro rautaki hei äwhina i te mahi a ngä tokorua nei. Ko ëtahi o ngä rerekëtanga o ngä mahi i Känata ki te mahi i Aotearoa, ka utua ngä mea o Känanta ki te mahi i tënei mahi, ka wätea hoki rätou mö tënei mahi. Kei Aotearoa, ko te aroha anake te utu! He mea whakahirahira ënei momo hui kia taea ai ngä tängata e mahi ana mö ngä reo te kite i ngä mahi a ëtahi atu whenua, ki te whakawhiti whakaaro hoki. Ko te tümanako, ka haere tonu te kaupapa nei ki tëtahi o ngä hui e heke mai ana, përä ki WIPCE ka tü ki Kiririroa ä te Whiringa-ä-rangi 2005. Ngä tängata o te Huinga Reo Taketake o te Ao i Hapani 9 ‘Hui Tuakana’ nä te Kömiti Whakahaere o te Hui Tuakana. (Ko Tama Potaka, nö Ngäti Hauiti, Ngä Ruahine me Ngäti Raukawa te ringa tuhi) I te 19-20 Akuhata i whakamaunutia tëtahi whakaaro ki roto o te ao Mäori. Töna tauranga, ko Ngäti Whatua ki Öräkei. Öna kaihoe, he rangatakapü Mäori, nö wïwï nö wäwä. Töna kaupapa, he Ahunga Whakamua, arä, “Futures Planning”. Töna haerenga, i te ao i te pö, e kore e taea te whakatüpato. Ko Hui Tuakana tënei e karanga ana ki te ao whänui, “E tü te huru pango, kia manawatina te mauri". He tokopae ngä maramara o ngä waka maha o ngä motu nei i tatu atu ki te maioha a te hau käinga – ko Ngaoho, rätou ko Te Taou, ko Te Uringutu. Rere atu te karanga i a Tumutumuwhenua, kake atu te manuhiri ki runga ki te marae o Öräkei. Rima rau mä ono ngä pö i mua mai, rua rangi i muri nei, te rautangata i whakarongo, i tïtiro, i körero. Tütü te püehu i a Täkuta Mason Durie rätou ko ngä kaikörero katoa, arä, ko Tawera Nikau, ko Bentham Ohia, ko Kingi Gilbert, ko Moana Maniapoto, ko Taria Tahana, ko Tim Worrall, ko Linda Smith ko Oscar Nathan. Nä te röpü Project Takitini te kaupapa i rere nei. He whakaminenga tängata tënei, he huinga rangatakapü, e tïtiro whakamua ana kia häpai i a täua, i a tätou. Nä te ope rä i whakatö te käkano i tërä tau kia tü tëtahi hui rahi mö ngä tängata kua puta i te whare wänanga, i te kura tuarua ränei, ä, e kaingäkau ana ki ngä take Mäori. He rahi ngä hui Mäori përä i te Hui Taumata, me te Young Mäori Leaders’ Conference, kua häpai i ënei momo kaupapa. Näwai rä, i kitea e Project Takitini, kua tae ki te wä ki te whakahaere hui i runga anö i te kaha me te werawera o ngäi mätou o te whakatipuranga rangatakapü nei, ka riro anö mä te hunga tuakana ngä kaupapa e whiriwhiri, ngä take hei whäinga mä te hunga remu rere nei. Atu i ënä whakaaro, e rangona ana e te ao whänui ngä pükenga me ngä mahi a ngäi tätou ngä mangumangu taipö o ënei rä. He momo, he momo. Heoi, i puta tënei kaupapa kia whakaihi, kia whakawehi i te mana i roto i tënä, i tënä o tätou mä te: • Whakawhitiwhiti whakaaro, whakawhitiwhiti körero; • Rünanga, wänanga hoki me te • Whäi whakaaro, rangatiratanga E whä ngä kaupapa whäiti mö Hui Tuakana: • He Whakatipu Rangatira; • He Whakatipu Öhanga; • He Tü Tangata Whenua ki Te Ao Whänui; • Whatumanawa - He Tau Rangimarie mö te Oranga Tangata. Kei raro ko te whäinga matua, ko te oranga, te höhonutanga me te whairawatanga o ngä Mäori, tängata mai, whänau mai, rünanga mai, iwi mai. Ko ngä whakaputanga, he ätaahua. Tuatahi, ko te whanaungatanga i waenga i te hunga i tae atu ki te hui. Ahakoa Te Arawa mai, Ngä Puhi mai, aha mai, kei te kitea ngä piringa whakapapa me ngä piringa take e whakawhirinaki i ngä iwi o te ao Mäori. I riro anö mä tënei hui e whakakaha ënei hononga i waenga i a täua. Tuarua, i whakaea te whaiwawata o te röpü whakahaere ki te whakawhitiwhiti whakaaro, whakawhitiwhiti körero; ki te rünanga, wänanga hoki ngä kaupapa; me te whai whakaaro, rangatiratanga. Tuatoru, i kökiri ngä körero ki ngä pätai me ngä whakautu, kauaka ko ngä raruraru noa iho. Ahakoa he aha, i körerotia ngä körero hei wänanga mä ngä rangi ka heke. Tuawhä, i kawea mai ngä rourou maha e ngä tängata i tae atu ki Hui Tuakana. Katoa ngä rerenga körero, i tangohia i ngä kete a tënä, a tënä. Ehara nä te tokoiti tënei hui i whakarere, engari, nä te tokotini mä te takitini. E hoa mä, e kore e roa ka kitea tënei kaupapa me öna haerenga ki te Pürongo me te DVD whakaräpopoto a te Hui Tuakana. Ka whakaputahia ënei rauemi ki te ao märama ä töna wä. He mihi tënei ki Te Taurä Whiri me ngä kaitautoko katoa i tö köutou tautoko i tënei kaupapa, me te whänau o Ngäti Whätua ki Öräkei, kua kina ko tia, ä, moe ana mätou i te manaakitanga! Nä te Kömiti Whakahaere o Hui Tuakana. Te Hui Tuakana ki Öräkei marae 10 Ko Dean Mahuta töku ingoa, ko Taupiri te maunga, ko Waikato te awa, ko Pötatau Te Wherowhero te tangata, ko Ngäti Mahuta te hapü, ko Türangawaewae te marae. E tika ana i tënei wä, me mihi ki te hunga pänui e tautoko nei i tënei o ä tätou mana whakahaere a Te Taura Whiri, tae atu ki tënei pänui, “He Muka,” e whakanui ana i tö tätou reo rangatira. Tënei a Waikato e mihi kau ana ki a koutou katoa, nö reira, tënä koutou, tënä koutou, tënä tätou katoa. Kei Te Whare Wänanga o Otäkou ahau e ako ana i töku tohu kairangi, i raro i te whakaruruhau o Te Tumu, te kura Mäori o te whare wänanga nei. Koinei töku tau tuatahi o te tohu kairangi. I hoki ahau ki roto i töku nä ake rohe, ki roto o Waikato ki te whiwhi kaupapa mö taku tohu. Ko te hiahia kia titiro au ki ngä körero, ngä hïtori, ngä waiata, ngä karakia, aha atu ränei e mau pümau ki te pümanawa o Waikato. Ko ngënei ähuatanga katoa ka hoki atu ki te awa o Waikato, te pütake o Waikato iwi. Heoi anö, ko te hiahia matua kia mau i ngënei ähuatanga a Waikato, kia kore ai e memeha atu, kia noho hei taonga mö ngä whakatupuranga e haere tonu mai ana. Ko te ingoa i whakaarohia mö töku kaupapa, ko tënei, “Wähia ngä rua-ngä rua wähia: Töku Waikatotanga.” He ingoa tënei i puta mai i ngä körero e pä ana ki te hau käinga, ä, Ngäruawähia, me ngä körero mö te aranga ake o taua ingoa ki runga i tërä käinga. Otirä, ko tëtehi ähuatanga nui o taku mahi rangahau, ka tuhia katoatia ki te reo Mäori, hei noho ko te reo kia matua i ngä wä katoa. Hei äwhina i ahau i runga i tënei o ngä huarahi, i whiwhi ahau i tëtehi karahipi nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori. Ko tënei karahipi nei he taonga i pupü ake mai i ngä whanaungatanga i waenga i Te Tumu, o Te Whare Wänanga o Otäkou me Te Taura Whiri. Ko te tikanga o tënei karahipi, he tautoko i ngä kaupapa rangahau e whakanui ana i te reo me ngä tikanga Mäori. He tino hönore möku ki te whiwhi i tënei taonga, engari ko te mea nui, ko te whakaaro i roto. E tika ana he taonga nui tënei mea te moni, engari ko te whakaaro i muri i te täkoha te mea nui. Me tuku mihi nui i tënei wä ki Te Taura Whiri e whakarangatira nei i ahau, arä, ki a Haami Piripi e kökiri nei i ngä kaupapa i tïmataria e Tïmoti Käretu mä, e Te Wharehuia Milroy mä, tae atu hoki ki tö tätou kuia, ki a Mïria Simpson. Otirä ki Te Tumu, Te Whare Wänanga o Otäkou, e tautoko nei i ahau i runga i tënei huarahi o te mätauranga, e te whänau - tënä koutou. ‘Töku Tohu Kairangi’ nä Dean Mahuta nö Ngäti Mahuta 11 I te 17 o Hepetema i tü ai tëtehi o ngä köwhiringa pöti whakahirahira rawa atu i roto i ngä tau kua pahemo ake nei. I mua i te köwhiringa nei i puta mai ngä körero rihariha a ëtehi ki te Mäori. I whakapou kaha hoki ngä röpü matua ki te mirimiri i ngä tuarä o ngä kaipöti, he kimi taunaki te mahi, he whakawai. Ahakoa rä ngä kï taurangi i mua i te pö o te köwhiringa, i taua pö rä i kite ake te marea i te hunga i maringanui, i waimaria. Ërä i häkoakoa i te rangotanga ake kua uru rätou ki te Whare Paremata. Ërä anö i pouri i te kore pupurutanga i ö rätou türu, i te kore waimaria. E kïia ana te körero mate atu he tëtë kura, haere mai he tëtë kura. I möhio noa mai te nuinga o te Mäori ki ngä körero a Nähinara me tä rätou kaihautü a Don Brash i kaha nei ki te tihore mai i te moko Mäori o te iwi taketake kia whërä a ia ki a ngäi kiritea. Ko ngä hiahia anö o ëtehi ki te whakakore i ngä türu Mäori o te whare, ki te whakakore hoki i ngä pütea motuhake e aro atu nei ki te Mäori. I kitea ai te kaikiri o te tangata e puta ana i öna whakaaro rihariha, whakahawea ki te Mäori. Heoti anö nö te taunga o ngä whakangahau o te pö o te köwhiri i kite ake i te kötata o ngä röpü matua. Me te mea nei kua weherua te motu ki täna e hiahia nei. Hei ahakoa, i manahau te Päti Mäori ahakoa kähore i tutuki i tä rätou i hiahia nei, arä, ko ngä türu Mäori katoa, i te hari i te kaponga o ngä türu e whä. Ko tä rätou kia rangona mai te reo Mäori me te reo o te Mäori i te Whare Paremata. He reo ka kore nei e tämia e tëtehi atu röpü. Kei te rapu a John Tamihere i tëtehi mahi höu i tënei wä. Engari, mätua möhio nei a ia ki ngä nekenekehanga o te Whare Raiona, koia hoki tetehi i rongo nana ki te ngau o te hunga päpaho. I whatangia äna mahi hei tirohanga mä te iwi whänui. Kua tuku körero a ia ki ngä mema höu kia möhio mai rätou ki ngä ähuatanga törangapü. Heoti anö, kua ü mai nei te waka o te Päti Mäori ki te paremata me äna kaihoe tokowhä. Kei a ia te mahi nui hei whakatutuki i ngä tümanako me ngä moehewa o te hunga nä rätou i tautoko. Me märö te waka ka tika i roto i te moana pukepuke, moana tüärangaranga o te paremata. Kei taua moana rä ngä taniwha ka hiahia nei ki te totohu i tënei waka kia mate rawa atu. Engari e ngäkau tahi ana te Päti Mäori ka taea e rätou te whakatere i te waka i tënei moana nui. Käti rä, mä te wä tätou ka möhio ka pëhea nei te Päti Mäori me ngä röpü katoa kua uru nei ki te whare paremata. Heoti anö, käore e ärikarika ngä mihi ki ngä Mäori rua tekau mä rua kua hou atu ki te whare paremata. Heoti anö te körero whakamutunga, tüpou te mokomoko. KUPU HÖUKUPU HÖU Te Köwhiringa Pöti 2005 nä Jamie Tuuta nö Ngäti Mutunga. Hïrawerawe: (Kupu Ähua). Ko te tikanga e whakaatu mai ana i te höhä me te uaua o tëtahi ähuatanga nä te rahi, nä te roa, nä te nui, nä te pörearea, nä te mamae ränei o taua mea. Kupu Örite: Höhä, pörearea, töwenewene. Kupu Ingarihi: boring, irksome, painful Päuhu: (Kupu Mahi) Ko te whakamärama ko te hiki (mö tëtahi atu wä) i tëtahi mea kua whakaritea, nä te mea käore i te tika, i te pai ränei kia haere tonu taua ähuatanga i taua wä. Kupu Örite: Hiki, whakatärewa. Kupu Ingarihi: Put off, postpone. Körero tärehu: (Kupu Ingoa) He körero huna, he mahi huna ränei, kia kore ëtahi atu e möhio nä te mea me noho tapu ki a koe anake, ki tëtahi atu ränei e hiahia ana koe kia möhio. Kupu Örite: muna, kara, mea huna, Kupu Ingarihi: Secret. Tauira: a) He mahi hïrawerawe te whakapai i taku rüma moe i ia rä, i ia rä. b) Hïrawerawe ana te whatinga o töku waewae. a) Me päuhu tä tätou hui mö te marama e tü mai nei nä te iti o ngä tängata i tae mai. b) Kua päuhua te haerenga ki täwahi kia nui ake rä anö ä tätou moni. Nä taku hoa i whäki mai tëtahi körero tärehu e pä ana ki töna waimarietanga ki te whiwhi rötö nui. Ko Jamie Tuuta 12 Maramataka Anei te rärangi o ngä rauemi utukore a Te Taura Whiri: ___ x (A Guide for Iwi and Hapü to the Preparation of Long-term Mäori Language Development Plans) ___ x (Promoting Positive Attitudes to the Mäori Language in the Classroom) ___ x He Muka Ingoa: Käinga noho: Waea: ( ) Pukatono mö ngä rauemi a Te Taura Whiri Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea: 64 4 471 0244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz Whiringa-ä-nuku Mö te marama katoa ’Taku Raukura e’ Ä-motu. Amanda Hereaka - Taki Rua kaihautuauaha@takirua.co.nz 1 - 10 Te Puke o Tara Manurewa Community Arts Centre, Manurewa. 8 – 15 Toa Toa Urban Mäori Dance Champs 2005 Tämaki-makau-rau 1-17 Ko te kaupapa whängai kano ärai mate o te Meningicoccal B Whakatü 14-16 Ngäti Käpo o Aoteroa Inc Hui-a-tau Scenic Circle Russley Hotel, 73 Roydvale Avenue, Ötautahi. 21-23 2005 Te Hui Raranga ä-Motu Owaea Marae, Waitara, Taranaki. 24 Te Reo Raumati (Toiora) Studio Pä-Ua 805 Norton Rd, Heretaunga 29 Kia Piki te Reo Parewahawaha 28 – 30 Te Wänanga Reo me te Taiaha Koraunui Marae, Te Whanga- nui-a-Tara. peachey_taiaha@xtra.co.nz Whiringa-ä-rangi Mö te marama katoa Ngä Purapura o Tainui Te Whare Taonga o Waikato, Kirikiriroa 5 Mäori Expo Aotea Centre, Tämaki-makau- rau 9 – 12 Ngä Kanikani ä-Iwi – Ngä kanikani o te Moana-nui-a- Kiwa mai i te Hive tae noa ki te Hip Hop. Te Papa Tongarewa, Te Whanga-nui-a-Tara. 12 Te Rä o te Reo Te Rauparaha Park, Porirua. 13 Oma Oranga Ökahu Bay Domain, Ökahu Bay, Tämaki-makau-rau. 14 – 16 Tangata Whenua Stopping Violence Hui-a-Motu Ötautahi. 19 Te konihete o ngä whetü rongonui Mäori Gold Coast, Queensland, Poihakena. Mai i te 27 7th World Indigenous Peoples Conference on Education Te Whare Wänanga o Waikato, Kirikiriroa 1 - 29 Pükana – Kirihimete i roto i te Papa Rëhia Tähaki Reserve, 150 Mt Eden Rd, Mt Eden , Tämaki-makau- rau.