he_muka.indd 1 H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te T a u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Kirikiriroa, Aotearoa — Rätü, 29 o Whiringa-ä-rangi 2005 —Ko te hui 2005 World Indigenous Peoples Conference on Education (WIPCE) te atamira tika mö te whakarewaina o ngä Pökai Atanga Reo (PAR) mö Microsoft Windows XP me ngä taupänga Microsoft Office. He tikiake pümanawa rorohiko utukore ngä Pökai Atanga Reo (PAR) e whakarato huarahi ana ki ngä kaiwhakamahi rorohiko ki te whakarerekë i tö rätou kape o Windows XP me ngä taupänga Microsoft Office Standard (Word, Excel, PowerPoint me Outlook) hei whakaatu mai i ngä ähuatanga whakamahi i roto i te reo Mäori. E hüpoki ana ngä PAR i te nuinga o ngä atanga kaiwhakamahi përä ki ngä tahua, ngä körero, ngä karere hapa o ngä wähanga o Microsoft Windows me ngä taupänga o Office e tino kaha ana te whakamahia. Ka taea e te hapori te tikiake ngä PAR utukore mai i konei: www.microsoft.com/nz/maori mä te tono kape köpaepae ränei mai i: 0800 800004 me te utu $15.00. mö te täkai me te pöhi. Ka taea ngä pökai mö Microsoft Office i te rä nei, ä, ka wätea a Microsoft Windows mai i te 9 o Hakihea. E ai ki a Ross Peat, Tumu Whakahaere, Microsoft New Zealand, nä te hangatanga o ngä pümanawa rorohiko Microsoft ki te reo Mäori kua whai huarahi ngä kaiwhakaako reo, kaiwhakaako hangarau hoki ki te mahi i roto te marautanga e whakatutuki ana i ngä hiahia o te hapori Mäori “E ngäkau nui ana a Microsoft kia whai wähi ngä tängata katoa o Aotearoa ki te hangarau. Ko te tümanako mä te whakaurunga o te reo Mäori ki ö mätou pümanawa rorohiko hira e poipoia ai te reo Mäori, ä, e taea ai hoki e ngä kaikorero te whakawhitiwhiti korero i tö rätou ake reo i te wä e whakamahi hangarau ana.” I kï a Haami Piripi, Kaiwhakahaere Matua o Te Taura Whiri i te Reo Mäori, he tauira tino manamana o ngä hua ka taea mä ngä mahi hononga tahi me te rängai tümataiti, tümatanui, kura tuatoru hoki, ki te Putanga 18(2) Raumati 2005 Ka whakarewaina e Microsoft New Zealand a Microsoft Office, a Windows hoki kei roto i te reo Mäori Kei Roto Ka whakarewaina e Microsoft New Zealand a Microsoft Office, a Windows hoki kei roto i te reo Mäori 1 Ngä Korero mö WIPCE 2 Te Whakatupu Tamariki i te Reo Mäori 5 Te Toi Reo Mäori - te tohu i te matatau ki te reo Mäori 6 Whakamätauria Tö Reo Mäori - Hikina te mänuka! 7 Te Kaupapa Konohete Kirihimete a Pükana! 8 JR McKenzie Trust 11 Te Hui Mätauranga a Ngä Iwi Tangata Whenua o te ao 11 Maramataka 12 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 2 Ko Ross Peat o Microsoft NZKo Haami Piripi rätou ko Ross Peat o Microsoft NZ, ko Parekura Horomia whakaora i tënei taonga aweko pënei ki tö tätou reo taketake. “He nui rawa ngä wä tätou e whakaaro ana he reo tuauri te reo Mäori, heoi mä tënei tümahi e puta te reo ki tënei mano tau hou. Ko te mea tino harakoa o tënei tümahi ko te aronga mai a Microsoft ki ngä mahi whakaora i te reo Mäori. Nä tënei kua puta anö he huarahi kia tipu ai te reo, ä, kua häpainga e te Whare Wänanga o Waikato me te Whare Wänanga o Ötäkou hoki. Ko te kawenga a Te Taura Whiri i te Reo Mäori ko te ruruku i ngä mahi tahi nei ki te whakarite kia puta he hua mö te katoa. Kua whiwhi te Kömihana i tëtahi wähi hou kua rumakina ai ki te reo; kua whakatöpü ngä whare wänanga i ö rätou mätauranga wetereo me te whai huarahi ki te whakarato ratonga ä-ipurangi rumakina katoa, ä, ka mau tonu a Microsoft ki töna hao nui ki te tautoko i ngä reo taketake katoa o te ao. E ai anö ki a Haami Piripi, 130,000 te whakatau tata o ngä päkeke ake i te 15 tau, e körero Mäori ana, ä, e 326,000 ngä tauira kei te kura tonu, kua whakauru ki ngä mahi o te rumaki reo, kei te ako ränei i te reo Mäori. “Kei te piki ngä tatauranga o te hunga e ako ana, e körero ana i te reo Mäori. Kua puta he huarahi mö ngä kaiwhakamahi i te reo Mäori ki te kawe atu i ä rätou mahi katoa i roto i te reo nä runga i te whiwhinga ki ngä wähanga reo Mäori o Microsoft Office me Microsoft Windows. Mä tënei e pai ake rätou ki te whakatutuki i ngä whäinga mätauranga me ä rätou whäinga whaiaro i roto i tëtahi taiao käre i wätea i ngä rä ki muri.” He hua ngä PAR nei nö ngä mahi tahi i tënei tau i waenganui i a Microsoft New Zealand, Te Taura Whiri i te Reo Mäori me te Whare Wänanga o Waikato. I waihangatia ngä Pökai Atanga Reo Mäori i te wähanga tuarua o tëtahi Tümahi Microsoft Whakahoa Wetereo ä-ao. I hängai te Wähanga Tuatahi ki ngä mahi o te Papakupu Hapori Mäori. I te marama o Here-turi-kökä 2004 i oti tëtahi papakupu nui ake i te 2,000 ngä körero hangarau, me te whai wähi atu o Te Taura Whiri i te Reo Mäori. Kei roto i te papakupu ngä körero hangarau e pä ana ki te atanga whakamahi o ngä hangarau Microsoft përä ki a Hyperlink (honongaitua), Markup (tautohua) me Task Pane (pihanga tümahi) kätahi anö nei ka puta ki te reo Mäori. I te marama o Whiringa-ä-rangi 2004, i tïmata te Wähanga Tuarua, i te wä i kopoua ai Te Pua Wänanga ki te Ao o te Whare Wänanga o Waikato hei hoa hangarau ki te mahi i te taha o Te Taura Whiri i te Reo Mäori me Microsoft ki te whakarato i ngä PAR Mäori. Nä Microsoft i hoatu pümanawa rorohiko mämä ki te Whare Wänanga hei äwhina i te hätepe whanaketanga. I puta hoki he takoha äwhina i a John Moorefield o te Whare Wänanga o Ötäkou. Näna i hanga te taha pümanawa takikupu. Anei ngä kupu hou hei äwhina i a koe Tahua — Menu Könae — File Whakatika — edit Tiro — View Kökuhu — Insert Höputu — Format Utauta — Tools Ripanaga — Table Matapihi — Window Äwhina — Help Hou — New Tuwhera — Open Tiaki — Save Tiaki hei — Save as Tapahi — Cut Tärua — Copy Whakapiri — Paste Whakapiri Motuhake — Paste Special Timata — Start Apatoko — Accessories Taupänga — Application Köpae Paetata — Local Disk Pingore — Floppy Drive Paewhiri Mana — Control Panel Aku Tuhinga — My Documents Arokite Tä — Print Preview Pökai — Pack Atanga Kaiwhakamahi — User Interface Mö te roanga ake o ngä körero: • Tina Collison, Communications Manager, Te Taura Whiri i te Reo Mäori Ïmëra: tina@tetaurawhiri.govt.nz, Nama Waea: 04 471 0244 3 Ehara i a wai nei te mutunga märika mai o te pai, o te ätaahua, o te pärekareka o ngä kaupapa i whakaritea mö te hui nui whakahirahira e WIPCE ki Waikato i te 27 Nöema - 1 Tïhema, 2005, arä, e te Wänanga o Aotearoa. Mai i te ekenga mai o ngä manuhiri tüärangi o ngä iwi taketake o ngä whenua tekau mä waru o te ao, ki Türangawaewae tae rawa atu ki te pö whakamutunga koröria whakaharahara, i kanapa ai ki te rangi, i whëtuki ki raro nei, he whakataetae e kore e möhiotia atu e tü ana ki Aotearoa nei. Ka mutu te whakahïhï o ngäi- mätou, ngä kaiako o Te Whare Wänanga o Waikato i whai wähi tautoko atu mätou. Rangatira ana tätou te Mäori i ngä whakahaere o Te Wänanga o Aotearoa. Käti, e kore e mutu ngä mihi ki ngä kaiwhakahaere Ngä Korero mö WIPCE 2005 o Te Wänanga o Aotearoa. Tae atu hoki ki te rangatiratanga o ngä körero i körerotia, me taku hiahia kia hopua atu e te pouaka whakaata Mäori hei rongo, hei mätakitaki ake mä te katoa o Aotearoa, hei whakaohooho ake i a tätou anö, ki te hua o ä tätou mahi Mäori e whäia nei e tätou, e hiahiatia nei e ngä iwi taketake o te ao. Tënä rawa atu tätou te iwi Mäori huri noa i te motu. Me pëhea taku whakatakoto whakaaro mö tërä o ngä hui mïharo o te ao whänui kätahi anö ka hipa atu? I tü whakahïhï a Mäori mä i runga i te whakaaro i tutuki pai ngä ähuatanga katoa o taua hui rä. I taetae mai te tini me te mano nö ngä töpito katoa o te ao ki te whakanui, ki te whakarangatira i tënei hui nui. Mai i te tïmatanga tae noa ki töna mutunga i rere ai te wairua Mäori, ërä tikanga tüturu a te Mäori, arä, te manaakitanga, te whakawhanaungatanga, me te aroha hoki ki ö tätou tini whanaunga i rüpeke mai ai ki te ao o te Mäori. Kähore i ärikarika te mihi whänui ki te hunga whakahaere, i a koutou, kei a koutou tonu te toimahatanga o te whakahaere hui. Ko te maha hoki o ngä hua i puta mai i roto i ënei momo huihuinga, ko te whakawhanaungatanga, ko te whakahoahoa, ko te noho tahi, te kai tahi, te moe tahi, te körero tahi kia äta kite atu ai ka pëhea te haere o te ao o ö tätou tini whanaunga i täwähi. E tika ana kia whakatüria ënei momo hui kia whai wähi hoki ngä tängata whenua o te ao ki te whakatakoto whakaaro, ki te whakawhitiwhiti whakaaro kia whai oranga mö te katoa. Nuku atu i te rua mano me te häwhe te tokomaha o ngä tängata i taetae mai ki te tautoko i te kaupapa o WIPCE 2005. E toru kë ngä kaupapa matua, ko te; ‘Leadership’, te ‘Research and Development’ me te ‘New Horizons of Knowledge’, i kö atu i ërä i whai wähi ko te ‘Language Symposium’ te ‘Elders Symposium’ me te ‘Youth Festival’ hei whakaoti atu i ngä kaupapa. E hia rau kë mai nei ngä tängata i körerotia mai ä rätou kaupapa körero. Engari, ko te mate kë kua kore rawa e taea e te tängata te kite i ngä mea ätaahua katoa ahakoa te hiahia o roto. I runga i ngä whakaritenga i taea e te katoa te whakarongo nä Sophie Nock, nö Ngäti Kurï nä Waratau Houia, nö Ngäti Porou Te haka pöwhiri o WIPCE 4 ki ngä rangatira o te ao përä i a LaDonna Harris (Comanche), Professor Thaman (Tonga), Professor Amareswar Galla (India), Cindy Blackstock (Canada), Mick Dodson (Australia), John Herrington (USA), Dr Manulani Meyer (Hawai’i), Manley Begay Jr. (USA), Dr Paparangi Reid (NZ), Professor Akpovire Oduaran (South Africa), Professor Linda Smith (NZ) me ä rätou körero höhonu hei whakahihiko i te ngäkau o te hunga whakarongo. Tau kë rätou katoa. Hei whakakapi ake i te hui i whakaritea tëtahi pö whakangahau, whakangahau i runga i te whakaaro ka tütü mai ngä iwi maha ki te whakaatuatu i ä rätou momo tikanga, tikanga kapa haka nei, tikanga körero, tikanga käkahu te aha, te aha. Me kore ake tënei momo hui hei whakaatuatu i ngä tikanga o te ao, kähore te hunga whakarongo e rongo, e möhio, e kite i ngä tängata rerekë me ngä tikanga rerekë o te ao. Nä reira, me mihi ki te hunga whakahaere ka tika. Heoi anö, e kore rawa e warewaretia ërä momo ähuatanga katoa o tërä hui, i oti pai, i tutuki pai ngä wäwata i wäwatatia. Kähore he mutunga o te mihi, engari, kia kaha tätou ki te tautoko i te tuawaru o ngä WIPCE ki Melbourne ä te 2008. Ngä tauira hoe waka o te Wänanga o Aotearoa e haka ana. Ko Pura Tangira, nö Ngäti Porou He manu nanahu e pükana ana Te huinga tängata ki te pöwhiri o WIPCE Ko Bruce Mercer te kaitangowhakaahua o ënei piktia, nö Te Waikato Times. Tëtahi o ngä kaiwero me ngä manu nanahu e rua 5 Täku hei piripiri, täku hei mokimoki, täku hei täwhiri, täku kati taramea. He mahi whakahirahira te mahi whakatupu tamariki. Kua pä te tüturutanga o aua mahi ki te katoa, engari ka ngau pai ki te ngäkau o ngä mätua. Kei rö köpü kë te tamaiti i te wä ka rongo tuatahi i te mumutanga a öna mätua me ngä mea o te ao türoa. Tuturu, he mea whakahirahira te reo hei hononga i waenga i te tamaiti me öna mätua. Otirä, ko te reo e körerotia ana e ngä mätua ki tä räua pëpi, koira hoki te reo tuatahi ka körerotia e te tamaiti. Kotahi rä te huarahi e ora tonu ai tö tätou reo Mäori, arä, mä te körero Mäori ki ä tätou tamariki, i te ao, i te pö. Nä reira, kei a tätou tonu te tikanga mö te oranga o tö tätou reo. Kei a wai atu? Heoi, mä wai ränei ö tätou tikanga, uara hoki e tiaki hei oranga mö ngä whakatupuranga hou? Mä tätou pea hei kaikawe körero mö te rä nei - koia tënei te pütake o tënei mea te whakapapa. Nä reira , kua whakaputaina e Te Taura Whiri i te Reo Mäori tëtahi rauemi hou hei akiaki i ngä mätua ki te whängai i ä rätou tamariki ki te reo Mäori. Kua tuhia te pukapuka nei, 'Raising Tamariki with Reo Mäori' mö ngä wähine e hapü ana, mö ngä mätua hoki kätahi anö ka whai tamariki. Ko tä te pukapuka nei he tirotiro ki ëtahi o ngä painga ka puta i te whakatupu tamaiti ki ngä reo e rua, hei whakautu hoki i ëtahi o ngä pätai, äwangawanga hoki e pä ana ki tënei kaupapa te whakatupu tamariki i roto i ngä reo e rua. Kei roto hoki i te puka nei ëtahi rautaki hei tautoko i ngä mätua ki te whakaora i te reo Mäori i roto i ö rätou käinga. E whakahau ana Te Whakatupu Tamariki i te Reo Mäori nä Pania Tahau nö Ngäi Tühoe me Tuwharetoa te pukapuka nei, ‘E mämä mä, e päpä mä, ahakoa te nui, te iti ränei o tö reo Mäori he mahi ka taea e koe kia noho ora ai te reo ki roto i tö käinga.’ Mehemea e hiahia ana koe ki tëtahi kape o te pukapuka nei, tirohia te paetukutuku www.korero.maori. nz/resources/publications/tamariki. Whakapä atu ränei ki a: Catherine Sinclair, Te Taura Whiri i te Reo Mäori, waea 04 4710244, waea whakaahua 04 4712768 ïmëra catherine@tetaurawhiri.govt.nz. 6 HE WHAKAMÄRAMA E noho mai ana te Toi Reo Mäori i raro i te maru o Te Taura Whiri i te Reo Mäori i runga i te whakahau a te Wähanga 15 o te Ture Reo Mäori 1987. Nä konei i ähei ai Te Taura Whiri ki te whakawhiwhi tiwhikete ki te hunga ka puta i äna whakamätautau whakamäori körero. HE KÖRERO WHÄNUI I ënei rä kei te nui kë atu ngä tono whakamäoritanga a ngä momo whakahaere katoa, me te aha, ko ngä momo körero katoa e tonoa ana kia whakamäoritia atu. Mai i ngä körero kai paräoa noa iho nei, ngä körero ngahau, tae atu ki ngä körero a ngä mätanga o ngä ao pënei i te ao hauora, i te ao mätauranga, i te ao toko i te ora, i te ao o te ture me te ao käwanatanga. I runga i tënei tüähua, kua whakaaro Te Taura Whiri kua eke kë pea ki te wä e tïpakopakoa haerehia he maramara körero i ënei tümomo ao katoa ka whakauru atu ki äna whakamätautau, kia rite ai ngä whakamätautau ki ngä tono whakamäoritanga mai a waho. Arä anö tëtahi ähuatanga kua kore e taea te kaupare atu i te ao o te kaiwhakamäori, ko tërä e pä ana ki ngä ture whänui. E pai tonu ana te whakatüpato a te kaiwhakamäori i a ia, i te mea, kua eke ki te wä e taea ai te tangata te hämene ki te kore e rite te tötika me te pai o täna i whakamäori ai ki tërä i kï ai ia ka taea e ia. Kua kore e rerekë ake te ähua ki te kaiwhakamäori. Mënä e utua ana te tangata ki te whakamäori körero, kia tötika anö te mahi i te mahi, kia kore ai täna i mahi ai e hoki mai ki runga i a ia. Ahakoa anö tënei ähua, ehara tënei i te take e wehi ai te tangata ki te whakauru mai ki te ao o te kaiwhakamäori. Käore i rerekë ake ngä huarahi ki tënei ao mahi i ëtahi atu ao mahi, arä, kia roa e whakangungua ana, kia roa e ako ana, kia roa e whakamätau ana, ä, taihoa kua noho mai ngä pümanawa tötika, kua mämä te mahi i te mahi. Koinei tä Te Taura Whiri e whai nei, te marama o Haratua, te wä tä ai nga whakamatautau ki aua takiwä. KI HEA TÏKINA ATU AI ËTAHI ATU KÖRERO MÖ NGÄ WHAKANGUNGU NEI? Ka tü ngä hui whakangungu ki Anamata a te 12 – 13 o Hakihea, ka tä te hui whakangungu tuarua ki Heretaunga a te 14 o Kohitätea 2005. Ki te hiahiatia ëtahi atu körero, he patapatai ränei äu e pä ana ki ngä whakangungu, tënä koa whakapä mai ki: Te Kaiwhakahaere Whakamätautau Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 TE WHANGA-NUI-A-TARA waea (04) 471-0244 waea whakaahua (04) 471-2768 Te Toi Reo M äori 2005 – 2006 Translators & Interprete rs Certificate PUKAPUKA MAHI CANDIDATES WORKBOOK me te tümanako ka kaha whäia mai te Tohu e te marea. NGÄ KURA WHAKANGUNGU KAIWHAKAMÄORI Kei te möhio tonu te hunga kua whai wähi atu ki ngä mahi whakamäori, arä, ki ngä mahi whakawhiti-ä-reo, ehara i te mahi mämä. Me mätua matatau te kaiwhakamäori ki nga reo e rua; ki te papakupu, ki ngä rerenga körero, ki ngä kïwaha, ki ngä Whakataukï, ki ngä ähuatanga katoa o ia reo, e tika ai te whakawhiti tëtahi ki tëtahi. Hei äwhina i ngä kaiwhakamäori, kua whakatüria ëtahi kura wäpoto e te EIT ki Heretaunga, e Anamata i te rohe o Whakatane, e Te Ata Hou ki Ruatahuna, Northland Polytech i te Taitokerau. Ka tü enei kura i ngä marama o Hakihea 2005, tae noa ki Te Toi Reo Mäori - te tohu i te matatau ki te reo Mäori nä Hohepa MacDougall, nö Ngäi Tühoe 7 Whakamätauria Tö Reo Mäori - Hïkina te mänuka! nä Pania Tahau nö Ngäi Tühoe me Tuwharetoa I whakatüria Te Taura Whiri i te Reo Mäori i te tau 1987 e te Ture Reo Mäori. Nä tënei ture anö i whakapümau te reo Mäori hei reo motuhake mö Aotearoa me Te Waipounamu. Ko tëtahi o ngä tino kaupapa mahi a Te Taura Whiri he häpai, he whakatairanga hoki i te reo Mäori kia körerotia, kia rangona i ngä wähi katoa. Nö te mutunga o te tekau tau 1980, kua äkina ngä kaimahi käwanatanga ki te körero Mäori i roto i ä rätou mahi. I whiwhi pütea ngä kaimahi käwanatanga e mätau ana ki te körero Mäori mö ö rätou pukenga reo. I raro i tënei kaupapa, i riro mä Te Taura Whiri e whakamätautau ngä kaimahi käwanatanga nei, i te mea e hängai ana te nui o te pütea ki te matatau o te tangata. I näianei, kua whakahoua e Te Taura Whiri te whakamätautau nei, ä, kua waihangatia tëtahi pünaha whakamätautau reo Mäori kia tika, kia pono te whakahaere o ngä whakamätautau nei. Ko Whakamätauria Tö Reo Mäori tërä. E toru ngä whakamatautau e wätea ana ki te hunga körero Mäori, arä: • te Level Finder Examination (LFE) – he whakamätautau tukipü tënei kia möhio ai te kaitono kei tëhea taumata o te reo ia • te Public Sector Mäori (PSM) – hei whakamätau i tö te kaitono möhio ki te reo Mäori o te rängai käwanatanga • te Teaching Sector Mäori (TSM) – hei whakamätautau i tö te kaitono möhio ki te reo Mäori ka whakamahia i te akomanga. Whakahaerehia ai ngä whakamätautau nei i ngä wä e toru o te tau. Koianei ngä rä mö te tau 2006: • 22 Hui-tanguru 2006, Te Whanganui-a-Tara • 28 Pipiri 2006, Tämaki Makaurau • 25 Whiringa-a-nuku 2006, Te Waipounamu. Mehemea he hiahia nöu ki te uru atu ki tëtahi o ngä whakamätautau nei, tirohia te paetukutuku a Te Taura Whiri, arä, www.tetaurawhiri. govt.nz/english/services_e/language_ proficiency.shtml. Kei reira te roanga atu o ngä körero mö Whakamätauria Tö Reo Mäori. Mehemea he pätai äu, e hiahia ana ränei koe ki ëtahi atu körero, whakapä atu ki a: Pania Tahau, pania@haemata.co.nz; waea 04 236 8804. “Takë Raumati, whakapiri ngahuru” – E kï ana tënei ka tae ki te wä raumati kua kore katoa ngä tängata hei äwhina i ngä mahi kohi kai, ngä mahi whakatö kai, ngä mahi katoa e pa ana ki te kai, engari ka tae ki te wä ngahuru, te wä hauhake i ngä kai – kua putaputa mai te maha o ngä tängata. Ka whakamahia tënei mö te tangata käore i te kaha whakauru i a ia lo ngä mahi mö tana whakahaere, mö tana röpü ränei, engari tere tonu tana whai wähi atu ki ngä körero whakamihi mö ngä whakatutukinga pai me ngä hua kua puta. “Waiho i te rä Raumati” – He amuamu pea tënei mö te makariri. E kï ana hoki kia tiaki mö ngä rä pai o te raumati, te wä ka kaha whiti te rä, te wä wera o te tau, ä, ka noho mahana te whenua. Ka pai te päinaina i te rä. “Tiketike ngahuru, hakahaka Raumati” – He pai te wä ngahuru, he pakaroa i te wä raumati. E tohu ana mö te pai o te wä ngahuru nä te nui o te kai, heoi, ka tae ki te wä o te raumati kua pau haere ngä kai o te pataka, nä reira kaua e tino kaha rawa te pahupahu mö tö kaha i ngä rä o te ngahuru, tae rawa ki te raumati kua itiiti haere ngä kai kua wahangü te tangata. He whakatüpato – he wä ka puta te mäiatanga, he wä anö kia ngäkau tapatahi kia kaua iti wä nui. He Whakatauäkï mö te Raumati Tënä koutou, Ngä mihi o te Raumati! Kua tae ki te wä hararei, te wä raumati, te wä tutakitaki whänau, nä reira kei te mihi, ki a koutou ko tö whänau whänui. Ki te hiahia whakamïharo i öu hoa, i tö whänau hoki ki ngä körero tümeke Mäori i tënei raumati, haere ki tö tätou pae ipurangi Körero Mäori i www.koreromaori. co.nz/news/summerphrases; tirohia ngä rerenga körero e ono tekau neke atu hei whakamahinga mä koutou i ënei hararei. Nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori ngä körero nei i hanga kia noho tonu ai hei körero mö ngä rä o te kirihimete, hei körero mö ia rä, mö ia rä. Noho ora mai rä i roto i ngä manaakitanga katoa. 8 Te Kaupapa Konohete Kirihimete a Pükana! nä Mätai Smith nö Rongowhakaata, Ngäi Tämanuhiri me Ngäti Kahungunu ki te Wairoa. I te 30 o Whiringa-ä-rangi i rümene atu ngä tamariki a tïpatere mai i ngä töpito katoa o Te Ika a Mäui ki te papa o Tähaki i Maungawhau mö tëtahi rä whakangahau hei whakanui i te wä matakuikui o te Kirihimete. Nö mätou te whänau o Pükana te reo karanga kia hui katoa ai ngä mokopuna mö tä mätou konohete Kirihimete 2005. Koinei te tau tautoru kua whakaritea e mätou tënei kaupapa hei whakamïharotanga mä te hunga tamariki. Heoi anö ko ngä mahi, he whakakorikori, he kanikani, he waiata hoki i ëtahi waiata Kirihimete rongonui o te ao, kua whakamäorihia, ä, me kï, kua huri ngä kupu Päkehä ki te reo Mäori. Ko mätou o Pükana ngä kaiwhakataki, ngä kaiwhakaari me ngä kaiwaiata hoki. Engari kua täpirihia mai ko ëtahi whetü o te ao waiata Mäori hei taunaki i te kaupapa nei përä i a Ruia Aperahama räua ko Te Reo Takiwä Dunn. Äe märika, he korokoro tüï tënei tokorua, kotahi anake te körero, “kei a räua mö te waiata!” Ehara i te mea ko te hunga pakeke anake te hunga i tü ki te whakangahau i ngä mokopuna, i reira hoki te reanga tamariki e waiata ana ki ö rätou hoa. “Te Arawa e i e ko te whakaariki, ko te whakaariki, tukua mai kia piri, tukua mai kia tata, kia eke mai ki runga ki te paepae poto ahau mai Tawhiti” Äe nö mätou te maringanui, i tae mai hoki te kapa haka nö te Kura Tüwaenga o Mokoia nö Te Arawa waka, ki te häpai i tënei kaupapa, ä, ki te mahi i ngä mahi a rëhia me te haka i ngä haka a Täne Rore! He korokoro tüï, he manu pïrere, ko Theo Va’a töna ingoa nö Ngäti Kahungunu. Kua rongonui haere tënei tama (13 noa iho te pakeke) mö tana tü pakari i roto i ngä konohete Kirihimete matua o te motu, arä, “Coca Cola Christmas in the Park”. I te putanga mai o töna reo waiata i taua rangi, kotahi noa iho te whakautu a tïpatere, he pakipaki me te ümere, anö nei ko ia kë te ‘Tauira Aotearoa’ arä te NZ Idol mö te tau 2005 nei! 9 I reira te mahi a te tangata! I reira hoki ëtahi purapura tuawhiti o te ao Mäori me ngä tängata rongonui, përä i te Minita Mäori mö ngä Take Mäori, a Parekura Horomia. Koinei te tau tuarua kua tae mai a Parekura ki tënei momo hui, heoi ki täku i kite ai, tërä pea he kaupapa pai tënei möna nä te mea ka whakatahatia ki rahaki äna mahi törangapü, ä, kua noho a ia hei manuhiri, kia taea e ia te waiata, te tïhohehohe me te paku whakangä. I töna taha ko Haami Piripi nö te Taura Whiri i te Reo Mäori räua ko John Bishara, te kaihautü o Te Mängai Päho i takohatia e rätou ko Parekura ëtahi pahikara hei hoatu ki ngä tamariki i taua rangi! Ka mau tö koutou wehi e hika mä, kei runga noa atu tä koutou haere mai! Engari ko te tino manuhiri i tae mai i taua rangi, mä runga motopaika ‘chopper’ tino parahutihuti ana te haere, ko wai atu hoki? Äe ko Hana Kökö. (Ko Piripi Taylor nö te hötaka ‘Körero Mai’) Ka ohorere, ka kötore whererei ëtahi o ngä tamariki i te tuatahi, engari nä wai rä, nä wai rä, kua tau rätou ä, kua noho rätou me te tuku mihi, tuku inoi hoki ki a ia mö ngä perehana pai ka tukuna ki a rätou ä te rä o te Kirihimete. I waiata tahi a Hana Kökö rätou ko ngä kuia mörehu o Pükana a Bübü räua ko Jüjü. Auë, ka aroha ki a Nana Bübü i a ia e waiata ana, nä te mea ka taka iho öna niho more ki te papa, auë taukuri e! He kaupapa ätaahua, he kaupapa harikoa, täpiri atu ki tënei he rangi pai huarere, äe i taua rangi “i tü te haka a Täne Rore!” Nei rä a haumihi te rere arorangi atu ki a koutou katoa i haere mai ki te tautoko i tä matou konohete Kirihimete, mei kore ake koutou, kua kore hoki te kaupapa e tü rangatira ai. Hei te 23 o Hakihea ka puta tënei kaupapa ki te marea ki runga i a Whakaata Mäori, ä te rima karaka i te ahiahi. Ka whakapaohotia anötia e te Teihana Tuatoru tënei kaupapa i te ata o te rä Kirihimete ä te tekau karaka i taua ata. Nä reira tamariki mä, kotahi anake te mahi mä koutou hei te ata o te Kirihimete! Whai muri ake i te tihorenga o ä koutou perehana, kotahi atu koutou ki te pouaka whakaata ki reira mätakitaki ake ai i ngä waiata kirihimete me ngä mahi whakamatakuikui nä matou te whänau o… TAHI…RUA….TORU…WHÄ…. PÜKANA! Ko Nana Bübü rätou ko Nana Jüjü ko Hana Kökö hoki. 10 Mehemea kei te pïrangi koe ki te pänui i ngä hua o ngä mahi i tutuki i a Te Taura Whiri i te Reo Mäori i te tau kua taha ake nei, whakapä mai ki a mätou mö tëtahi kape o te Püronga ä-tau. Tirohia tä mätou paetukutuku, ara, www.tetaurawhiri.govt.nz ki te tikiake i te pdf o te pürongo ränei. Iti noa ana, he pito mata. Kei te maumahara koe ki te wä e marara ana a Aotearoa nei ki ngä toa hokomaha a McKenzie? Nä, kia möhio mai te hunga taitamariki … he ähua rite aua toa rä ki te Warewhare o ënei rä, engari he paku ake, ä, nö ngä tau o mua. Käore he toa i tua atu mö te hoko perehana Kirihimete! Nä John McKenzie aua toa. He Kotimana te tangata rä, ä, he tangata tiro whakamua. Ko tëtahi o ngä mahi a te Mr McKenzie rä, he whakawehe i tana pütea kia noho motuhake ai tëtahi wähanga ähua nui tonu hei whakahoki atu ki ngä tängata o Aotearoa, ki te hunga rawakore, hauä ränei, ki ngä röpü kore whai utu. I äta whakatüria e ia te JR McKenzie Trust hei tiaki, hei tohatoha i taua pütea. Ko ëtahi o ngä mema o te Poari ko Pania Ellison, Ngäti Tüwharetoa, Te Arawa. me Darryn Russell, Ngäi Tahu. Ko Josie Keelan, Ngäti Porou, Ngäti Awa me Ngäi Tühoe, hoki tërä i ngä tau o mua. Heoi, he kaupapa hou ka whakaterea e te Trust ä te tau hou i runga i tö rätou hiahia ki te tautoko i ngä tümanako me ngä moemoeä a te iwi Mäori. Ko te ingoa o te kaupapa nei, ko Te Käwai Toro. Ko töna whäinga matua he tautoko, he whakapakari i te noho whänau a te Mäori. Kei te kimi te Trust i ëtahi kaupapa Mäori, kaupapa whakapakari whänau hei tautoko. Ehara i te mea, ko te whiu moni ki taua kaupapa anake te hiahia. E käo. E whakapono ana te Trust, he maha ake ngä hua ka puta ki a rätou, ki ngä kaitono hoki i te mahitahi. Mehemea he kaupapa täu hei whakakaha ake, hei whakaora ake i tënei mea, te whänau, tukua tö tono ki te Trust. Hei te marama o Hui-tanguru 2006 kati ai ngä tono. Tirohia ake tä rätou paetukutuku www.jrmckenzie.org.nz. Kei reira te roanga atu o ngä körero mö Te Käwai Toro me ërä atu o ä rätou kaupapa. Mehemea he pätai äu, e hiahia ana ränei koe ki ëtahi atu körero mö Te Käwai Toro, whakapä atu ki: J R McKenzie Trust, Pouaka Poutäpeta 10-006, Te Whanganui a Tara, waea (04) 472 8876, waea whakaahua (04) 472 5367, ïmëra: iain@ jrmckenzie.org.nz 17 Poutü-te-rangi Rämere Te Rä Kati ai o Te Käwai Toro (he pütea tautoko i ngä kaupapa whakapakari whänau) JR McKenzie Trust www.jrmckenzie.org.nz JR McKenzie Trust 11 Mai i te tï, mai i te tä te whakaeke mai a tüwaewae ki roto o Tainui ki te whakatau ake i te reo täwhiri o Te Wänanga o Aotearoa kia rümene mai ki Te Whare Wänanga o Waikato ki reira matapaki ai i ngä take mätauranga e pä ana ki a tätou, ki te hunga tangata whenua puta i te ao. Ko töna ähua toru mano tängata nei i tautoko i te reo rähiri o te wä. Ko te whakatau ä-marae nei i tü ki ngä tahatika o te awa o Waikato, ä, maru ana tërä te papa i a tïpatere me nuipuku me te aha puta ana te ihi me te wehi i te maru atu anö hoki o te papa o te iwi käinga. Tü atu ana ko töna rua rau ki te pöwhiri me te whakapätaritari atu anö hoki a ngä tore kai huruhuru i te uakoau. Me pëhea e kore ai e haruru te whenua i te rerenga o ngä kupu pöwhiri a te kapa whakatau? E rauika tonu ana te hunga whakaeke ka rangona ngä reo haka, ngä toitoi haka e ahu mai ana i ngä wai o Waikato, ä, anga përä atu ana te titiro a te katoa o te hunga kua pae ki te marae. Ko ngä waka täroro, ko ngä toiere, ko ngä waka tëtë o Waikato e hoe mai ana i ngä au kaha o tö rätou awa tipua ki te whakaeke. Rere ana te umere, te ngongoro me te whakamiha i te kaha o te whakamïharo o Ngäi Rurunga mä ki tënei tü ähua. Haere ana ngä mihi, ä, riro ana mä ngä kaikörero mai i Hawai’i, i Ahitereiria me te hunga Ïnia mai i Känata ngä kupu whakatau a ngä kaumätua o Waikato e whakahoki. Whai mai i tërä ko te whängai i te manuhiri ka haere ai ko te taha äta whakatuwhera i te hui. Ko tërä mana i riro i te tangata i haere mai i Cuba rä anö, ä, whai mai ana i a ia ko Moana Jackson. Ko te whakatepe i ngä ähua o te rä i noho ki te kapa whakangahau mai i te iwi käinga i runga anö i te tikanga tauutuutu kei te iwi käinga te kupu whakamutunga. I te aonga ake ko ngä take me ngä kaikörero i aua take rä. I whakaritea kia tokotoru ngä kaikörero matua ia rä, ä, hei aua wä e körero ai taua hunga rä kia kaua e whakaaetia tëtahi atu mahi kia whakahaeretia kia pau katoa atu ai ngä tängata ki te whakarongo ki aua tängata rä. I pai te whakaaro engari käore hoki e taea te katoa o te hunga e tö atu ki te whakarongo ki a ia. Nä tënei whakatau muia ana ngä whaikörero matua nei e te marea. Ko ngä körero a te hunga whakaeke i whakahaeretia i öna wähi katoa i whakaritea mai ai mö taua ähua rä. Nä te mea ko töna tekau nei pea ngä kaikörero i te wä kotahi mate nui ana te tangata ki te äta köwhiri ko tëhea rä täna e haere atu ai ki te whakarongo. Engari, e ai ki te körero, pai ana te haere o tënei taha o ngä whakahaere. Hei konei pea puta ai i a au he paku körero mö te taha ki ngä whakahaere. Ko wai o tätou kua whakatü hui nui käore i te möhio ki ngä mäharahara ka komanawa ake, ki ngä tünga huhua o ngä pihi, ki te ohooho me te tau o mauri? Ahakoa ënei ähuatanga me tino puta te mihi ki ngä kaimahi katoa a te Wänanga o Aotearoa i eke panuku ai ngä whakarite katoa ahakoa ngä punua komekome mai i te tokoiti. Ko te tokomaha ia e tino mihi rawa atu ana. I te rä tuarua o te hui ka whakahaeretia te wähanga ki te reo me töna ora, mate kë ränei i waenganui i ngä iwi opeti mai, ka mutu kätahi anö te hui i uru ai he wähi motuhake ki te reo. Nä Te Wharehuia Milroy räua ko Pou Tëmara ngä körero i wähi ka whai mai ai ko Larry Kimura räua ko Kalena Silva o Hawai’i. Nö muri mai i tënei ka whakaritea kia haere te hunga hui mai ki te whakarongo ki tä rätou i pïrangi ai i te mea tokowhä ngä kaikörero i whakaritea mai i te wä kotahi. I whakahokia katoatia mai rätou i te ahiahi kia whai wä ai ki te whiuwhiu mai i ä rätou pätai ki te hunga i körero. Nö te mutunga o tërä ka tukua te wä ki Te Taura Whiri I Te Reo Mäori kia taea ai e rätou tä rätou mahi mä Microsoft te whakatere. Kua oti katoa ngä ähuatanga ki tënei kïrehe te whakamäori nä konei i whakaterea ai. Mutu rawa ake tënei mahi ka rere ko te reo karanga ki te kai. I te wä o te kai ka tü mai a Ngäpö Wehi me ëtahi o tana kapa haka o Waka Huia, ki te whakatauira mai i tënei mea i te haka, i te waiata, me te waiata-ringa, ä, pai ana hoki te haere o ana körero me ä rätou mahi. Ko te kapa whakamutunga mö te pö ko ngä kaiwhakaako o roto mai i ngä köhanga reo puta noa i Hawai’i. He pö tino pai, he rä tino pai an_ hoki, ä, mihi ana tërä te katoa i waimarie ki te whai wähi mai engari he nui anö hoki te auë o ërä käore i waimarie mai i te paku rawa o te wähi i tü ai te hui nei. Heoi anö e taea te aha i te mea engari anö a iti kakama i tokomaha takaware, në rä? Käti hä, nö te rä tuawhä ka hiki te hui, ä, whakaotia ana ki tëtahi pö ngahau i tü mai ai ngä iwi o te ao me ä rätou nä whakangahau mai. Whakatepehia ana ngä mahi o te pö ki te hoatutanga i te mauri o te hui nei ki te iwi tangata whenua o Ahitereiria mä rätou nei e whakatü ki Poipiripi ä te tau 2008. Ko ngä kupu whakamutunga mö te pö nä Rongo Wëtere, te rangatira o Te Wänanga o Aotearoa, me tö tätou Ariki nöna nei te mana, te mauri o te rohe nä reira nei i karanga tënei hui whakamïharo ki raro i töna maru. Ko te tuawhitu tënei o ngä hui nei, ä, ko te wä tuarua tënei i tü ai ki Aotearoa nei. Ko au kua waimarie ki te tae atu ki te katoa atu i te mea tuatahi i tü ki Vancouver, whenua o Känata, i te tau 1987. Ko tö tätou Arikinui, ko Te Atairangikaahu, kua tae ki te katoa o ngä hui nei, ä, e tino tautoko ana au i ana kupu i a ia i kï rä, ‘Käore kë i kö atu i tënei o ngä hui nei.’ Nä, kei hea te mihi nui ake i tënei? Te Hui Mätauranga a Ngä Iwi Tangata Whenua o te ao na Tïmoti Karetu, nö Ngäti Kahungunu me Ngäi Tühoe. 12 Maramataka Anei te rärangi o ngä rauemi utukore a Te Taura Whiri: äää x (A Guide for Iwi and Hapü to the Preparation of Long-term Mäori Language Development Plans) äää x (Promoting Positive Attitudes to the Mäori Language in the Classroom) äää x He Muka Ingoa: Käinga noho: Waea: ( ) Pukatono mö ngä rauemi a Te Taura Whiri Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea: 64 4 471 0244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz Hakihea 2005 1- 21 ’Ka Hao te Rangatahi’ Te Whare Toi o Manurewa, Manurewa 1- 31 ’Whangapieke X Trust Dividend Payment’ A motu. Mo te marama katoa Whei Ao - Transitions Te toa hoa a Tutara, Whängarei 16 Te Hui-a-tau o Te Pöari Kaitiaki Mäori o Maniapoto Te Tokanganuia-noho Marae, Te Kuiti 18 Whangamata 6B 3B Block Meeting of Owners Go Tuatara Ltd, 14 Gillies Ave, Ötätara. 27- 30 80th Aotearoa Mäori Tennis Championship Waikato Tennis Centre, Kirikiriroa. Mai i te 29 – 2 o Kohi-tätea Te huinga anö o te whänau Tamainu Mokaikäinga Marae, Käwhia. 29 Turanganui-a-Kiwa Kapa Haka Super 12 Festival Turanganui-a-Kiwa 30 HHH – Hapü Hip Hop Challenge Outdoor Theatre, Turanganui-a-Kiwa Kohi-tätea Tae atu ki te 2 Te huinga anö o te whänau Tamainu Mokaikäinga Marae, Käwhia. 3 Ngä Pakanga Pä o Ngäti Porou Te Kura Tuarua a Ngata, Ruatoria. Tae atu ki te 6 Whei Ao - Transitions Te toa hoa a Tutara, Whängarei 8 – 12 Kura Whakapakari i te Reo Mäori ki Waimärama Te Kömiti ki Waimärama Marae C/- Post Office Waimärama, Heretaunga H.T.Barlow (06) 87 866 24 (06) 8746 767 taupunga@xtra.co.nz 14 Hui whakangungu tuarua o EIT ki Heretaunga Gloucester Rd, Ötätara. 27 Te rä kati ai ngä karahipi Mäori o ngä Kura Tuarua Te Tari o Ngä Kaitiaki mö Ngä Take Mätauranga Mäori, P O Box 11255, Te Whanganui-a-Tara. info@maorieducation.org.nz 27 – 29 Ngä Pakanga Pä Waimä Hui-tanguru 4 Käwhia Traditional Mäori Kai Festival Käwhia 11 - 17 Mäori Creation of the Legacy Executive Exhibition Radisson Resort, Gold Coast, Queensland, Poihäkena. 24 Te rä kati ai ngä karahipi Mäori o ngä tauira Under-Graduate me ngä tauira Post-graduate Te Tari o Ngä Kaitiaki mö Ngä Take Mätauranga Mäori, P O Box 11255, Te Whanganui-a-Tara. info@maorieducation.org.nz