he_muka_Oct06.indd Whakareia te Kakara o te Hinu Raukawa Nä Charlie Tepana, nö Ngäti Raukawa. Pëwhea rä te ngoi no te kakara o te hinu raukawa e rere tonu ana? Töna kaha, töna aroaro, töna rerenga i waenga i töna rohe nei a Raukawa. Inä tata nei, kua rongoa taua kakara e tatou i te ao hurihuri nei? Koinei wëtehi o ngä pätai kua whiua atu, kua whiua mai, i tënei tau kua pahure. ‘He aha tënei kakara?’ ‘Kei te mahara au i tërä mea!’ I kïia nei e wëtehi koroheke ki a mätou, ‘ko te hinu o te räkau raukawa, te toto me te mauri o taua räkau. Ko te reo tüturu nö Raukawa nei, te mauri tonu nei o Raukawa me öna tikanga. Ko Raukawa te tangata. Ko Raukawa te iwi. Ko Raukawa te whenua! Mai i Te Pae o Raukawa, Horohoro ki Nukuhau, tae atu rä ki Titiraupenga ki Wharepühunga. Whäia atu rä te awa ki Maungatautari ki te oko höroi. Hokia atu rä ki te Wairere, te wai kaukau o öku tüpuna. Tae tonu mai ki Te Kaokaoroa o Pätetere nei. Tïhe mauri ora! Huri ki te whärangi tuaono mö te roanga o te körero. H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te Ta u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Nöku ka heipu atu ki te hui i te rä o te reo Mäori, ka kötore whererei. Inä rä, i waipuke te whare i ngä täpuapua tängata nö iwi kë, ka toko ake te takahuirangi, kua hë taku haere. Nö te kitenga i ngä apataki o Te Taura Whiri i te Reo Mäori ka mätau, kua tötika rawa te ünga o te waka, nä te pörohe te hinengaro ka pöhëhë. He tohu pea tënei ki te ao Mäori, ahakoa ko tätou tënei te whakaroperope, te morimoriä i tö tätou reo, ehara i te mea ko tätou nahenahe anö te hunga e maimoa ana, e poapoa ana ki a ia. Koianei te huinga pö tuku tohu reo Mäori e körerohia ake nei, e whakatühähä ana i ngä mahi a te iti, a te rahi i te reo i roto i ngä rä e whitu e noho motuhake ana ki a ia i tënei tau. Nö reira, ko ngä tötöpü katoa o te wiki rä i momohotia, ahatia ngä röpü tekau mä toru noa iho i whiwhi täonga. Ka nui te whakamiha ki ngä mahi a ngä kaiwhiwhi katoa i pürero mai i taua pö. Atu i ngä mahi tïawhe ararau, ngä mahi toi, ngä mahi tä kupu körero, ngä mahi whakaata irirangi, whakapäohotanga irirangi rainei, i matiheretia te reo e ngä mano mahue o aua momo mahi. Körekoreko ana te kitenga i ngä hua o ngä momo mahi katoa i hua ake i tërä wä. Arä, ko te iwi tïawhe ararau tërä o ‘Rogaine’, i hängai hito te titiro ki ngä kupu Mäori, ki ngä kaupapa Mäori hei whakamahi mäna i äna mahinga häkinakina katoa. Ko te pürongo pepa ‘Herald’ tërä o Türanga- nui-a-Kiwa, räua ko te hunga tä kupu o ‘Fairfax’ i taupoki i ä räua kawenga pürongo matua ki te reo hei arohaehae mä te whatu. Ko te Whakaata Irirangi Tuatoru tërä i whakaputa kaupapa reo Mäori i ngä pö katoa o tërä wiki, ahakoa ko ngä tïpatere kore mätau ërä e aronui ana ki a ia. Ko te röpü hauora ä-rohe tërä o Tämaki-makaurau i whakatïtina i öna kaimahi katoa kia aruaru i ngä kaupapa reo Mäori i taua wä. Ko te Tähuhu o te Mätauranga tërä i tokotoko i te reo, kia takotako te tü o te whare. Ko te poari matua tërä o Raukawa i whakatö i te reo ki roto i ngä mahinga katoa o tërä wiki. Koianei ngä tühai mahi i täikitia, i häpitia i taua wä, mö tö tätou reo tongarerewa Nä Te Poari Matua o Raukawa i whiwhi Te Tohu Rangatira me Te Tohu Hapori. Putanga 19 (1) Koanga 2006 “Whiua ki te ao, whiua ki te rangi, whiua ki ngä iwi katoa!” Nä Julian Wilcox, nö Ngäpuhi, Ngäti Tuwharetoa me Te Arawa. Huri ki te whärangi tuawhitu mö te roanga o te körero 2 Kua mutu ngä whakataetae kapahaka ä-rohe huri i te motu ä, ki te whai whakaaro ki ngä kapa toa – kua eke ki te whakataetae nui o Te Matatini 2007 – ka toko ake te pätai, he rä höu tënei e ura mai ana ki runga i te papa o Whakataetae Kapahaka? I te rohe o Te Taitokerau, i tuatoru he kapa höu, ko ‘Ngä Kohikohinga’ te ingoa. Nö roto mai o Matawaia ana mema, nö Kaikohe anö hoki. I tuarua, ko te kapa tuakana, ko Te Tïmatanga. Heoi, ko te kapa toa, i eke ki te keokeonga o ngä wähanga katoa o te whakataetae nä, ko Hätea. Heke rawa mai ki te rohe o Tämaki Makaurau, tërä anö tëtahi kapa höu i tuatoru ai i ngä whakataetae kapahaka o tërä takiwä, ko Ngä Tümanako. He mea tapa te röpü nei ki te ingoa o te wharenui, kei te marae o Hoani Waititi, nä te mea ko ngä mema, he tauira o mua nö Te Wharekura o Hoani Waititi. Nä te karanga o te matemate ä-one, me te täpara kia märö anö ai te taukaea here tangata ki waenganui i a rätou, i whakatüria ai te röpü o Ngä Tümanako. Ko ngä hoa ka haere i te taha hei taituarä, hei kanohi anö hoki mö te rohe o Tämaki, ko Te Waka Huia, ko Te Röpü Manutaki me Te Manu Huia. Whakawhiti atu ki te pane o te motu, ki te rohe o Te Whanganui-a-Tara; ko te kapa toa ko Tü Te Maungaroa, tuarua, ko Ngäti Pöneke, engari ko te mea tuatoru, he kapa höu anö - ko Ngä Taonga Mai Tawhiti. He mea whakangungu te tira nei e ëtahi mema o mua, o te kapa rongonui o Te Waka Huia. Käti, i te rä i tü ai ngä whakataetae o Te Whanganui-a-Tara, köwaro ana Ngä Päkihi Whakatekateka o Waitaha i te korihi mai a ngä kapa whakataetae o tërä takiwä. Ko te kapa i toa, he kapa ähua höu nei: ko Te Kotahitanga o Ngä Tai e Rua (ko te piringa tërä o te kapa o Tihi Puanaki, a Te Kotahitanga, ki tä Pita Peawini, a Ngä Tai e Rua). Ka mutu, ko te röpü i tuarua, he pütere ki te papa whakatü waewae, ko Ngä Manu a Täne te ingoa, nä te whänau Waitoa i whakahaere. Nä, ko ngä kapa höu kua körerohia ake nei e tohu mai nä, he rä höu tënei kua ura ki runga i te papa o Whakataetae He Rä Höu mö ngä Whakataetae Kapahaka ä-Rohe 2006 Nä Kingi Kiriona, nö Ngäti Ruanui Kapahaka. E ai ki a Pauline Hopa, te mängai o Te Taitokerau i ngä hui a Te Matatini: “He tohu tënei i te kuatau me te mäia anö hoki o te iwi ki te whakatü röpü, kia kore ai rätou e herea ki te tü a tëtahi atu, kia riro mä rätou anö rätou e whakahaere i roto i ngä mahi haka”. Hei täpiri noa, e whä ngä whakataetae ä-rohe i tü i te rä kotahi, e toru kua oti kë te körero i te tuhinga nei: ko tä Te Taitokerau, ko tä Te Whanganui-a- Tara, me tä Waitaha. Ko tërä atu, ko tä Kahungunu i tü i Te Oreore. Nä Te Rerenga Kötuku me te kapa tuakana a Tamatea Arikinui te ringa o Mängari i rürü i te whakataetae nei. I te mutunga o Mahuru tü ai te whakataetae ä-rohe whakamutunga i Whanganui, arä, ko te rohe o Aotea. He kapa höu i eke ki te karamatamata o taua whakataetae, ko Te Reanga Morehu o Rätana i tuarua, ko Ngä Purapura o Te Tai Hauäuru i tuatoru mai engari, riro kau ana ngä hönore haka o Aotea ki te kapa tuakana ki a Te Matapihi, nö rätou anö te wikitöria. Ahakoa e rua noa iho ngä kapa ka haere hei mängai mö Aotea he whakataetae tata rawa atu tënä. Mö ngä whakamahukitanga e pä ana ki ngä whakataetae ä-rohe huri i te motu, tirohia te whärangi ipurangi a Te Matatini: www.tematatini.org. nz. Te Kapahaka o Ngä Purapura o Te Tai Hauauru Te Kapahaka o Ngä Tumanako Kei Roto “Whiua ki te ao, whiua ki te rangi, whiua ki ngä iwi katoa!” Whakareia te Kakara o te Hinu Raukawa He Rä Höu mö ngä Whakataetae Kapahaka ä-Rohe 2006 Ngä Tohu Waka Toi Whakataukï “Kua tïtaha te rä, kua tü-ä- tö, kei whiti atu te rä ki tua o Täwauwau” E ai ki te Körero Piki ake taku manu Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea a Mä Te Reo - Rauna Tuarima 2005 Waka Reo Maramataka 1 1 2 3 3 3 4-5 8 8 2 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 333 He whakataukï aweko tënei i puta i ö tätou tïpuna hei kupu whakatüpato i te wä e noho mörearea ana te iwi. E hängai ana hoki tënei körero ki te ähua o tö tätou reo. Kei te möhio katoa tätou kei hea tö tätou reo e tü ana i tënei wä, e morearea ana te ngaro. E tü ana i te tapa o ngä pari o Täwauwau! Kua roa tätou, e rongo ana, ngä mea i tipu ake me te reo, me koutou i ako ki te körero i te reo, ‘ko te rongoä kei roto i ö tätou ringa,’ Kei te aha tätou? Inä hoki, kei te ahuahu te rä. Ko te tino mea kei mua i ö tätou aroaro i näianei ko tä tätou ake hïkoi i roto i ngä rä e tü mai nei. Käore e taea e au, e mätou ränei e noho atu nei, ngä tari käwanatanga, ngä kura, ngä whare wänanga, kia noho ora tonu tö tätou reo. Käore i tëtahi tangata, täne, wahine Mäori ränei. Mä wai hoki e ako te reo i tua atu i a tätou nei? Nä Te Rangihau i huri te kï a ö tätou tïpuna, “Mä töu möhio, mä töku, ka tino möhio ä tätou tamariki ki tö tätou reo” Kia kaha tätou ngä mea märama ki te reo. Kia kaha tätou ki te whai i ngä huarahi hei whakatutuki i ö tätou tümanako kia taea e tätou te ako tika tö tätou reo rangatira, tapu, tüäuriuri, whäioio. Kia tino oati tätou kia kaua e tukuna e tätou, e tënei whakareanga, kia mate. Kake ake taku manu i maranga ake nei hei manu körero, hei manu körihi, hei manu tïoriori. Tërä ko taku manu e rere nei e tau ana, ki tënä pito, ki tënä pito ka whai reo tonu, ka whai mätauranga hoki i ngä körero a rätou mä. Koia nei te ähua o te hunga e whakahaere ana i ngä mahi mö te iwi, hapü ränei mö ngä tikanga a te iwi Mäori. Mena ka whai reo, ka taea e te kaikörero, kaiwaiata ränei te tü ki te körero ä, ki te tuku i öna whakaaro hei kai mä te tangata. Nö reira koia nei te nako o taku körero e pä ana ki ngä kaiarahi a te iwi Mäori. E kore e taea e te tangata te märama tonu ake mena horekau he märamatanga ki te reo me öna tikanga. E kore e taea ränei te puta ngä mahi e tika ana mena hore rawa he kupu whakamärama i te reo Mäori. Me mutu hoki te körero Päkehä i runga i ö tätou marae. Kei reira kë te toka tüturu mö tö tätou reo rangatira i runga i te mana me te ihi o ö tätou tüpuna. He mea takahi mana, takahi kaupapa hoki mena ka waipukengia e te kupu Päkehä ö tätou wähi tüturu Mäori. Kätahi anö te körero kia ü, kia manawanui. Hikina tö reo hei waka körero kia rewa ake hei reo rangatira, hei reo tüturu mö te iwi Mäori. Ki te kore tätou e mahi pënei, ka ngaro noa atu tö tätou taonga i ngä taringa nohinohi, ngä pïpï mokopuna e tupu ake nei kia tü tonu tö tätou toka mö te reo hei tauira mö ngä whakatipuranga höu. Piki ake taku manu Whakataukï “Kua tïtaha te rä, kua tü-ä-tö, kei whiti atu te rä ki tua o Täwauwau” Nä Hohepa MacDougall, nö Ngäi Tühoe I heke mai te whänau o Te Aopëhi Kara (Tainui, Ngäti Kahungunu) ki Pöneke i te marama o Here- turi-kökä kua pahure ake, i te mea i whakawhiwhia e ia ki te Tohu Aroha mö Ngoi Kumeroa Pewhairangi a Te Waka Toi. Ia tau ka whakawhiwhia tënei tohu e Te Waka Toi ki tëtahi tangata kua roa nei e mahi ana ki te whakapakari i te reo me öna ähuatanga katoa. I whakawhiwhia tënei tohu ki a Te Aopëhi i mua atu i töna matenga. Whakamiharo katoa Te Waka Toi i te whakaaetanga mai o töna whänau kia uhia tënei honore whakamaumaharatanga ki a ia. Nä töna wahine, me tä räua tama a Eugene me te whänau i manako mai te tohu nei, i tohia ki runga ki a Te Aopëhi mö ana akoranga i roto i ngä ähuatanga katoa o tö tätou reo rangatira. E toru tekau mä waru öna tau ka mutu mai a Te Aopëhi i ngä mahi kutikuti hipi ä, ka tïmata ki te ako i ngä kura. Ko ia tëtahi ki te whakaako tuatahi i te reo ki ngä kura tuarua o te motu. Nä töna ngäkau nui ki te reo Mäori, ka riro i a ia te noho ki runga i te Kohanga Reo National Trust me te Tumu Whakaata Taonga me etähi atu whakahaere. Ko Henare Kingi o Ngäpuhi tëtahi tangata e kaingäkau ana ki tö tätou Ngä Tohu Waka Toi Nä Haniko Te Kurapa, nö Ngäi Tühoe reo. E whitu tekau mä whä öna tau ä, ia ata ka haere ki tana mahi ki Te Upoko o te Ika i Pöneke, whakapaoho ai i taua irirangi rä. Nä töna roa e mahi ana ki Te Upoko o te Ika, kua kaumätua ai ia ki reira, ki roto hoki i ngä mahi whakapaoho. Ko ia tëtahi o ngä tängata tokorima i whakawhiwhia ki ngä Tohu a Tä Kingi Ihaka, mö ä rätou köhä ki ngä mahi toi a te Mäori. Ko etähi atu ko Peggy Kaua (Ngäti Porou) rätou ko Rakiihia Tau (Ngäi Tahu) ko Sophie Keefe (Ngäti Kahungunu) ko Rangitihi John Tahupärae (Whanganui) E ai ki ngä körero a te maukura o Te Waka Toi ka mihi rä ki a rätou e pümau ana ki te mahi tahi i roto i ö rätou rohe, me te hapai hoki i ngä taonga tuku iho. Ko Henare Kingi, nö Ngäpuhi. E ai ki te Körero 4 • Ingoa o te Röpü Whakahaere • Rohe • Momo Kaupapa • Taunaki Pütea Katika Tuhaora Whänau Trust Events/Promotion 1200.00 Te Whänau-a-Apanui ki Poneke Wänanga Reo 1700.00 Te Kura Mätauranga o Waitangirua ICT (Information Communication Technology) 2000.00 Taihuri Rite Wänanga Reo 2210.00 Hinengäkau Development Trust Wänanga Reo 2500.00 Edwards Whänau Wänanga Reo 2500.00 Dunn / O’Brien Family Committee Wänanga Reo 2,500.00 Te Wairua o Te Ora Trust Wänanga Reo 2,500.00 Megan Chong Wänanga Reo 2,500.00 Hori Chapman Language Programmes & Classes 2,760.00 Raukawa Marae Information and Support Services Language Programmes & Classes 2,812.00 Kamureti Merania Moeke Whänau Trust Wänanga Reo 2,860.00 Te Rünanga o Ngäti Rangiteaorere Language Programmes & Classes 3,000.00 Ngä Waka o Tirohanga Language Programmes & Classes 3,000.00 Te Tui Shortland Language Resources 3,000.00 Tu Kaha Whänau Trust Language Programmes & Classes 3,120.00 Pawarenga Community Trust Language Programmes & Classes 3,600.00 He Komiti Tautoko i ngä Tikanga o Ngäti Haua Language Programmes & Classes 3,600.00 Te Waka Pu Whenua - Mäori Adult Education Centre Language Programmes & Classes 3,693.00 Te Whänau Stirling ki Ötautahi Language Programmes & Classes 3,800.00 Te Whare o Ngä Puhi ki Ötautahi Incorporated Language Programmes & Classes 4,000.00 Waru Records Limited Wänanga Reo 4,180.00 Kia Ora Consultants Ltd Wänanga Reo 4,400.00 Mökai Käinga Mäori Centre Te Reo Classes Language Programmes & Classes 4,800.00 Oraka Aparima Rünaka Wänanga Reo 4,921.00 Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea a Mä Te Reo - Rauna Tuarima 2005 Te Kähui o te Tonga Wänanga Reo 4,923.00 Kiwa Language Planning 5,000.00 TIKI.COM Wänanga Reo 5,000.00 Manutuke Whänau Reo Mäori Wänanga Reo 5,000.00 Peter Thomas Language Planning 5,000.00 Ngäiterangi Iwi Rünanga Wänanga Reo 5,000.00 Ngä Uri o Kapohanga Language Resources 5,000.00 Te Ope Taiohi Charitable Trust Language Planning 5,000.00 Te Waka Reo - Te Rünanga o Ngäi Tahu Events - Concerts, Language/Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Te Waka Taki Körero - Mäori Literature Trust Wänanga Reo 5,000.00 Te Uri o Te Wenua Trust Language Planning 5,000.00 Charisma Rangipunga Events - Concerts, Language/Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Kati Huirapa Rünaka ki Puketeraki Language Programmes / Classes 5,000.00 Maungarongo Marae Committee, Poroti Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Puha Tioro Trust Wänanga Reo 5,000.00 Te Kaha ki Uawa Language Planning 5,000.00 Koraunui Mau Taiaha Röpü Wänanga Reo 5,000.00 Kete Mätauranga Charitable Trust ICT (Information Communication Technology) 5,000.00 Ngäpuhi Hokianga ki te Raki Incorporated Society Language Planning 5,000.00 Far North Education Council Language Planning 5,000.00 Tau Te Arohanoa Akoranga Wänanga Reo 5,000.00 Become Bilingual Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Manukaruia Wänanga Reo Manukaruia 5000.00 Ngäti Rärua Ätiawa Iwi Trust Wänanga Reo 5,000.00 Kete Mätauranga Charitable Trust Language Planning 5,000.00 Otaki Te Rähui Kura Events/Promotion 5,000.00 Mana Moko Wänanga Reo 5,000.00 Kia Ora Consultants Ltd Wänanga Reo 5,000.00 Kia Ora Consultants Ltd Wänanga Reo 5,000.00 Te Käkano o Waitaha Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Auckland Regional Committee for Ngä Manu Körero Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 5,000.00 Kaperiere Leef Wänanga Reo 5,000.00 Pounamu Promotions Ltd Events/Promotion 5,000.00 Te Whatukura Incorporated Society Language Planning 5,000.00 Te Poho o Te Rangimonoa Wänanga Reo 5,000.00 Te Matapihi Kapa Haka Group Language Planning 5,000.00 Haemata Ltd Wänanga Reo 5,000.00 Te Riripeti Te Kohuroa Maihi Henare me Riki Eparaima Tarau Poutu Ahuwhenua Trust Wänanga Reo 5,000.00 Te Röpü Tautoko ki te Tonga & Te Waka Hauora Events/Promotion 5,000.00 Torotoro Trust Events/Promotion 5,000.00 Heeni Shortland Wänanga Reo 5,000.00 Te Whänau Paranihi Wänanga Reo 5,000.00 Ngäi Tauira Wänanga Reo 5,000.00 Whareroa Marae Events/Promotion 5,000.00 Tü Wahine Trust Language Programmes & Classes 5,000.00 Waimärama Marae Committee Digital/Print Media 5,625.00 Te Ätaarangi ki te Tai o Rehua Language Programmes & Classes 6,000.00 Aroha ki te Tangata Wänanga Reo 6,400.00 Mäori Lx Limited Language Programmes & Classes 6,780.00 Panguru Development Trust Wänanga Reo 6,880.00 Rerekura Family Language Programmes & Classes 7,000.00 Te Whare Toi Ora Language Programmes & Classes 7,000.00 5 Matata Community Resource Centre Language Programmes & Classes 7,280.00 Te Ohu Kaitiaki Whänau Community Trust Wänanga Reo 7,500.00 Koko Tataki Wänanga Reo 7,500.00 Te Rau Aroha Whänau Wänanga Reo 7,500.00 Te Korowai o te Iwi Wänanga Reo 7,500.00 Te Atiawa Manawhenua Ki Te Tau Ihu Trust Wänanga Reo 7,500.00 Korokoro mai i Hapakuku Wänanga Reo 7,500.00 Maimaru Marae Wänanga Reo 7,500.00 Te Röpü Rangahau o Tainui Language Resources 7,500.00 Waimako Marae Trustees Wänanga Reo 7,500.00 Te Ope Taiohi Charitable Trust Language Programmes & Classes 7,600.00 Te Reo o Te Taitokerau ICT (Information Communication Technology) 8,000.00 Mercia Smith Wänanga Reo 8,030.00 Te Röpü Tü Tangata Kura Reo ä-Iwi 8,230.00 Te Arawa Waka ki Ötautahi Incorporated Wänanga Reo 10,000.00 Anita Moke Wänanga Reo 10,000.00 Waima Topu B Trust Language Planning 10,000.00 Charisma Rangipunga Language Resources 10,000.00 Mihiroa Marae Language Planning 10,000.00 Te Kaha ki Uawa Wänanga Reo 10,000.00 Hemi Meihana Language Planning 10,000.00 Royal NZ Plunket Society Inc Language Resources 10,000.00 Mahia Families Southland Society Incorporated Wänanga Reo 10,000.00 Kaye Maree Dunn Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 10,000.00 Kia Ora Consultants Ltd Events/Promotion 10,000.00 Te Paatu Marae Language Planning 10,000.00 Te Käkano Productions ICT (Information Communication Technology) 10,000.00 Gregory Ford ICT (Information Communication Technology) 11,160.00 Te Pou Tiringa Incorporated Language Resources 12,000.00 He Komiti Tautoko i ngä Tikanga o Ngäti Haua Wänanga Reo 12,500.00 Te Rapu Tautoko Wänanga Reo 12,500.00 Ngäti Umutahi Marae Wänanga Reo 12,500.00 Te Whare Ahorangi Wänanga Reo 12,500.00 Ngutunui Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 12,700.00 Radio Ngäti Porou Charitable Trust ICT (Information Communication Technology) 12,757.00 Hikoi Tuatahi Charitable Language Programmes & Classes 12,900.00 Ngäti Whatua o Orakei Health and Social Needs Ltd. ICT (Information Communication Technology) 14,287.00 Rerekura Family Language Programmes & Classes 14,400.00 Waru Records Limited Events/Promotion 15,000.00 Te Rünanga o Kirikiriroa ICT (Information Communication Technology) 15,000.00 Ngäti Käpo o Aotearoa Inc. Wänanga Reo 15,000.00 Adrenalin Ltd ICT (Information Communication Technology) 15,000.00 On-Tap Media & Communications UN Limited Wänanga Reo 15,000.00 Kereru Productions Ltd Wänanga Reo 15,000.00 Ngäiterangi Iwi Rünanga Kura Reo ä-Iwi 15,000.00 Maiea Limited Digital/Print Media 15,000.00 Te Pou o Tainui Incorporated Wänanga Reo 15,000.00 Te Waka Reo - Te Rünanga o Ngäi Tahu ICT (Information Communication Technology) 15,000.00 Ngä Hua Language Resources 15,000.00 Tühoe Mätauranga Trust Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 15,000.00 Ngäti Whatua o Orakei Health and Social Needs Ltd. Wänanga Reo 15,000.00 Te Kahui o te Tonga Wänanga Reo 15,000.00 Pania Te Whaiti ICT (Information Communication Technology) 16,000.00 Ngäti Rärua Ätiawa Iwi Trust ICT (Information Communication Technology) 17,000.00 Rangitäne o Wairarapa Language Planning 18,000.00 Tüwharetoa Trust Board, Hei Ara Kökiri-Tüwharetoa Education Trust Language Programmes & Classes 20,000.00 Pü Kaea Trust ICT (Information Communication Technology) 20,000.00 Hokianga ki Te Hiku o Te Ika Events/Promotion 20,000.00 Kaitoro Publishers Limited Digital/Print Media 20,000.00 Te Kura Mätauranga o Waitangirua Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 20,000.00 Waitaha Hauoranga Trust Language Planning 20,000.00 Korokoro mai i Hapakuku Language Planning 20,000.00 Te Ätaarangi ki Taranaki Kura Reo ä-Iwi 20,000.00 Kaitätaki ICT (Information Communication Technology) 20,000.00 Waahi Whänui Trust Language Planning 20,000.00 Otukou Developments Language Planning 20,000.00 Rangitunoa Black ICT (Information Communication Technology) 20,000.00 Te Kötuku Rerenga Tahi Ltd Language Resources 20,000.00 Te Rünanga o Türanganui a Kiwa ICT (Information Communication Technology) 20,000.00 Pine Tamahori Campbell ICT (Information Communication Technology) 22,656.00 Tautoko Wahine Trust Events/Promotion 25,000.00 Te Whakaruruhau o Ngä Reo Irirangi Mäori o Aotearoa ICT (Information Communication Technology) 25,000.00 Haemata Ltd Language Resources 30,000.00 Kanohi Kitea Trust Events - Concerts, Language /Speech Competitions, Games Nights 40,000.00 Te Ao Limited Language Resources 50,000.00 Charisma Rangipunga Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Te Matanginui Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Waimärama Mäori Committee Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Angitü Limited Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Maataho Limited Language Resources 55,586.00 Charisma Rangipunga ICT (Information Communication Technology) 63,337.00 6 Mai i te marama rä, o Here-turi-kökä i tërä tau, i whikoi atu mätou ki te tini me te mano o te rohe nei o Raukawa ki te köreroreoro i tënei kaupapa nui. Pëwhea rä te huarahi hei häpai ake i tö tätou nei reo ki te hapori whänui. I tono hoki atu mätou o te Poari Matua o Raukawa ki ngä tängata kei a rätou te tino möhio ki tënei kaupapa. I whakaae rätou ki te uru mai, hei tautoko, hei tohutohu hoki ki te hanga rautaki reo mö te iwi o Raukawa. Ko ënei rätou: Te Ao Katoa Tawhi Rangi Nicholson Hemi Hireme Rangi Ngarimu Chris McKenzie Jarred Boon Paraone Gloyne June Ormsby Tamara Hapi Mal Gray I haere atu mätou o te Poari ki ngä hui tata ki te rima tekau, ki ngä marae, köhanga reo, wänanga me ërä atu hui. Hei kohikohi whakaaro, hei körerorero, hei whäriki hoki i te kaupapa nei. Heoi, ka mutu tërä wähanga, ka täpiringia aua körero ki roto i te pukapuka nei ‘Whakareia te Kakara o te Hinu Raukawa’, me kï, ko te Rautaki Reo A Raukawa. Ko te tino tümanako o te rautaki nei ‘Ko te reo Mäori te reo tuatahi ä te tau rua mano, kotahi rau, e whitu tekau!’ A mua i te tau rua mano, kotahi rau, e whitu tekau, ka whakahokia te reo tüturu o Raukawa ki töna rohe. Ka taea e te katoa o ngä tängata te körero Mäori i ngä wä katoa, i roto hoki i ngä ähuatanga körero katoa. Ka tautokohia hoki ngä manuwhiri e ngä tängata whenua ki te körero Mäori. He roa tënei tino tümanako i whakatüria ai, nä te roa e pirangitia ana. Kotahi rau, e ono tekau mä rima ngä tau kua heke iho ki inaianei, mai i te wä i hainatia ‘Te Tiriti o Waitangi’ i te tau kotahi mano, e waru rau, e whä tekau. Ko tërä te wä whakamutunga ka korerotia te reo Mäori hei reo tuatahi. Kei te möhio hoki mätou he mahi nui rawa atu tënei, arä, kua whärikingia ngä wähanga e te rautaki ki te tae, katahi anö hei reo Mäori te tuatahi. Mä tënei kitenga roa ka whai tonu ai ngä whakatupuranga ä haere ake nei, ä muri i a mätou. E toru ngä wähanga ki te tae rä. Ko te tuatahi nei, te wähanga tino hirahira ki te tau rua mano tekau. Mä taua wä, ‘Hangaia he tumu mö te reo!’ ‘Whärikingia he huarahi mö te reo!’ Te tuarua – mä te tau rua mano, e toru tekau, ‘Me Mäori te reo mö te tini’ Te tuatoru – Ka tae atu rä ki te tino tümanako. ‘Ko te reo Mäori te reo tuatahi ä te tau rua mano, kotahi rau, e whitu tekau, i mua ränei!’ I whakarewangia te rautaki nei e mätou i te wiki o te reo Mäori, i te pö o te Rämere, te rua tekau mä waru o tënei tau. I tae mai nei ngä hunga whakaeke, tata ki te toru rau, e rima tekau, ki te tautoko. He tangata te nuinga o ngä kaumätua tata ki te waru tekau, me ngä pouako Mäori. I te kura tuarua o Tokoroa i whakatüngia ai, i roto i töna höro. I haere mai hoki ngä tauira nö taua kura ki te äwhina hei kaimanaaki tangata. E taea ana e rätou katoa ki te körero Mäori i ngä wä katoa, ä, i mahia tërä e rätou i te wä e whängai ana rätou i te manuwhiri, me ngä wä manaaki hoki. I reira hoki ngä pakeke. I tü ake ngä kaikörero Manu Körero tokorua o te whakataetae ä- rohe. Nö taua kura hoki räua tahi. He tino tautohenga ä räua körero hei whakaoho i te hinengaro. I tae hoki mai a Whirimako Black ki te whakangahau i a mätou. Ko Adam Whauwhau hoki tërä. I tü hoki tëtehi o ö mätou röpu kapa haka, ko Mötai Tangata Rau. Nö Raukawa ki Wharepühunga te nuinga. He rawe katoa ngä waiata ä, ka whakakïkïa ö mätou ngäkau e te aroha nui o ngä waiata. I whakapaipaitia te höro e mätou ki ngä whakaaturanga hikohiko, ngä pikitia pänui me nga whakaahua tawhito. I whakatangitangia ngä whakaaturanga e toru i waenga i te pö, ki te tohu i ngä whäinga, i ngä wawata, me ngä ähuatanga matua ki roto i te rautaki. Kei roto hoki ngä whakaahua nö Raukawa me öna tängata, kaumätua ki te hunga nohinohi. I tü hoki au ki te whakamärama i ngä whäinga, ngä mahi e haere ana, ngä wähanga matua me te tino tümanako o te rautaki. I tukuna atu hoki tëtehi pukapuka ki te manuwhiri katoa. I oti taua pö i te haurua mai o tekau mä tahi karaka. He rawe ngä whakautu maha a ngä kaumätua me te manuwhiri whänui. I noho pai rätou, ä e hiahia ake ana rätou mö tëtehi pö anö mö tërä tau rua mano mä whitu. He pö whakangähau, he pö tuku tohu pea. Ä töna wä! Nä te rautaki hoki o taua wiki, ka whakarerekë ngä tohu huarahi Mäori o Tokoroa e te kaunihera ä- rohe o Waikato ki te tonga. Inaia tonu nei ko tëtehi tohu nei e pänui ana ko Käkä. I mua i taua mahi ko Kaka. Kua whakatikangia ngä tohu hë e ngä tohutö o runga. He mahi tino hirahira tënei ki te whakamana i tö tätou reo, ki te whakatika reo, ki te whakaako, ki te timata i ngä mahi o te rautaki. I äwhina hoki mätou i te Whare Pukapuka o Tokoroa ki te whakaara i ngä ähuatanga Mäori i te Wiki o te Reo Mäori. Nö reira, me tiro whakamua tätou ki te ao e tino pirangitia ana mö tätou, ä mahia pënä ai. Heoi, me mahi tahi tätou. Ko te reo te mauri, te hiahiatanga hoki e rere ana. Mauri ora tätou! Poari Matua o Raukawa Charlie Tepana Kaiwhakahaere Reo Whakareia te Kakara o te Hinu Raukawa 7 Te Tohu Mahi Toi City Art Gallery, Wellington Te Tohu Tari Käwanatanga Ministry of Education Te Tohu Kaunihera ä-rohe Auckland District Health Board Te Tohu Häkinakina New Zealand Rogaine Society & Wairewa Rünanga “Whiua ki te ao, whiua ki te rangi, whiua ki ngä iwi katoa!” Te Tohu Pouaka Whakaata TV 3 Te Tohu Pütahi Tuatoru Manukau Insititute of Technology Te Tohu Pakihi Diagnostic Medlab Te Tohu Kura Te Kura Kaupapa Mäori o Te Rotoiti Te Tohu Reo Irirangi Moana Communications Te Tohu Tä Gisborne Herald (Whiringa taurite) Te Tohu Whare Pukapuka Tümatanui ELGAR - Libraries for a Greater Auckland Region Te Tohu Tä Fairfax NZ, Newspapers In Education (Whiringa taurite) te take. Nä te Minita Take Mäori tonu te körero, kia mutu te mähonge a te motu. Tautokotia, äkona, ä, whakaroperopetia. Ahakoa ngä whakahorohoro o te wä, e kore rawa te ähua tokopaha e pä ki a ia, nö reira karawhiua! Nö reira, he mea tika kia täpaea e ia te tohu tiketike o te pö ki ngä uri töpüranga Ariki o Raukawa, i whakatairanga i tö tätou reo kia itä, kia whïta, kia haumi e, kia hui e, kia täiki e! Ka whakamihatia hoki te mäia o te Minita e te Toihau o Te Taura Whiri, e Täkuta Patu Hohepa. Hei täna, kua mutu noa ake te köhukihuki ki ngä whakahorohoro o mua, kua whätika noa ake te wä kia ngärue te whenua i te reo Mäori, nö reira, kia täkare Aotearoa e! Ko te mea uruhau o roto i a au, ko ngä kaikörero nö ngä röpü katoa i tü mai, me te whakamihi i te kaupapa nänä rätou i paihere kia kotahi. Ahakoa Mäori mai, Päkehä mai, aha noa atu, aha noa atu, ko te reo Mäori anö tënä i käkawea i taua pö, arä i te pö whakamaharatanga ki ngä kaikökiri i te reo ki te käwanatanga i te tekau mä whä o ngä rä o Mahuru, 1972 te tau. E kore e kähore, ko te wairua o ngä kaitühähä i tërä kaupapa i maranga ake i taua pö, i te kaha rëtö, i te kaha rangawhäwhä o te manawa whenua o te reo e kororipo haere ana i tënei wä. Nö reira, kia takarure ahau ki te üpoko körero e täiriiri ake ana i rungä nei, ko te pö tuku tohu reo Mäori i tënei tau he tohu. Ehara i te mea he tohu whakamaharatanga noa iho ki te pahï puri me ngä pörohe rerehua kua riro, me te nui o te körangaranga i tö rätou korenga. Engari, he tohu whakatakahuareka anö, inä rä kua whiua tö tätou reo ki te ao, kia whiua tö tätou reo ki te rangi, kia whiua tö tatou reo ki ngä iwi katoa. 8 Whiringa-ä-nuku Mö te marama katoa Manaia – Kapa Haka Te Whare Taonga o Tämaki Makaurau 09 309 0443 mmost@aucklandmuseum.com Mö te marama katoa Hei Konei Mai Te Whare Taonga o Tämaki Makaurau 09 309 0443 mmost@aucklandmuseum.com Mö te marama katoa Mö Tätou – Te Whakaaturanga o Ngäi Tahu Whänui Te Papa Tongarewa Te Whanganui-a-Tara 6 - 8 Te Hui ä-tau a ngä Kaituhituhi Mäori o te Motu Te Hötera Mecure, Te Whanganui-a-Tara Kylie Tiuka events@maoriart.org.nz 04 801 7914 www.maoriart.org.nz 7 Te Whakataetae Ringapä Whutupöro o Ngäti Whätua Te Tömeina o Kaikawa, Te Taitokerau Kristy Hill 09 366 2000 x 8087 5 – 8 Te Hunga Röia Mäori o Aotearoa Hui- ä-Tau Te Kura Tuarua o Te Aute, Te Matau-ä-Mäui Aidan Warren aidanw@mlc.co.nz 07 838 2079 www.maorilawsociety.co.nz 21 – 23 Aotearoa Whakataetae Haupoi Mäori Rotorua Jan Nikora jan@tearawarunanga.maori.nz 07 348 8338 www.nzmaorihockey.org.nz 29 Muaüpoko/ Raukawa Rä Whanaungatanga Pokapü Takahanga o Horowhenua Horowhenua Mahanga Williams mahangawilliams@xtra.co.nz 06 367 5952 Maramataka Whiringa-ä-rangi 15 Rä Häkinakina mö ngä Köhanga Reo o Aotea Ngämotu Emere Wano emere@tihi.co.nz 06 759 6947 17 Pao, Pao, Pao, 2006 Te Hui Waiata Mäori ä-Motu Toi Mäori toimaori@xtra.co.nz 04 801 7914 www.maoriart.org.nz/events/pao_ 2006 22 – 24 Tö Tätou Reo Rangatira – Te Hui Reo Mäori Te Whare o Aghort, Te Kunenga ki Pürehuroa Sarah Siebert, conferences@massey.ac.nz 06 350 5117 http://temata.massey.ac.nz/ conference.htm He whakaaturanga ako reo i runga pouaka whakaataKua hoki mai anö te whakaaturanga o Waka Reo. Tekau mä whä ngä tängata e whakataetae ana i runga i te marae ki te ako i te reo Mäori, kia whakawhiwhia pea ki te tekau mano tära. Ka tü tënei whakaaturanga i runga i a Whakaata Mäori i ngä pö o te Rähoroi i te whitu karaka. Ka tü tënei o ngä hötaka ki Puari Marae i Ötautahi. Ko te whäinga o Waka Reo, he whakakotahi i ngä iwi nö ngä hau e whä ki te ako i tö tätou reo rangatira. He wheako höu tënei mö te nuinga. Përä i a Hehana räua ko te nanakia nö Amerika – ‘’ko te reo Mäori he reo ätaahua rawa atu’’. Ka kite tätou i ngä piki me ngä heke o te akoako i a rätou e whakataetae ana kia wini i te tekau mano tära. Paneke atu taku waka ki tai kia hïia ai te mätauranga hei tärai, kätahi ka hoki ki uta. Waka Reo Nä Sheree Waitoa, nö Ngäti Porou Waka Reo, ia pö o te Rähoroi i te whitu karaka. Nä Ngäi Tahu Communications i hanga. Ko ngä kaiwhakataetae o Waka Reo. Te Tohu Hiranga South Waikato District Council