he muka.indd H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te Ta u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Kua whakapuakina te ingoa o te Ahorangi höu o Te Taura Whiri i te Reo Mäori, a Erima Henare, nä reira e tika ana kia whakarärangitia ëtahi o ngä mahi nunui i oti i raro i te mana o tö mua Ahorangi, o Täkuta Patu Höhepa. Kua puta tënei körero i a Haami Piripi, kaiwhakahaere matua o Te Taura Whiri. “Nä ngä pümanawa o Täkuta Höhepa i te taha wetereo, i te taha rangahau, i te taha törangapü, i ngä hononga ki te ao Mäori me te ao kaipakihi, i pakari kë atu ai te kaha o Te Taura Whiri i täna noho i reira mö te whitu tau,” e ai ki a Haami. “He mea waimarie, i te mea näna mätou i kaha ai ki te tühonohono ki ngä hapori Mäori, me ngä hapori reo o ngä moutere, me ëtahi o ngä tino röpü o te motu, pënei i Te Whakaruruhau o ngä Reo Irirangi Mäori, i Whakaata Mäori, i Te Reo Tätaki o Aotearoa, i Microsoft me Te Kähui Tika Tangata i roto i ä mätou mahi. He maha tonu ngä tino kaupapa höu nä Täkuta Höhepa i whakatü; ko Te Mätäpuna tërä – te papakupu reo Mäori anake, ko Mä Te Reo tërä – te pütea äwhina i te reo i waenga i te iwi, ko Matariki tërä – te tau höu Mäori, ko Körero Mäori tërä, he kaupapa pärongo mö te reo, me ‘Into te Reo, ‘Give it a go,’ he kaupapa akiaki i ngä tängata katoa, ahakoa ko wai, kia huri mai ki te ako, ki te körero i te reo,” e ai ki a Haami. He poutokomanawa a Täkuta Höhepa i roto i ngä mahi whakahöu i Te Wiki o Te Reo Mäori, me te whakatü hönore mö te mahi auaha ki te whakamahi i te reo puta noa i te motu. Ka wehe atu a Täkuta Höhepa i öna hoa o te poari me te köingo o te ngäkau, i a Iritana Täwhiwhirangi rätou ko Hana O’Regan; ko Ruakere Hond, ko Wayne Ngata. Kua whakahöutia te noho o ënei tängata mö tëtahi toru tau atu anö. “Ka noho te poari, ngä kaiwhakahaere me ngä kaimahi i roto i te pouri, otirä öna möhiotanga nui ki te reo me ngä tikanga Mäori, me töna kaha ki te pupuri i te hoe urungi o te waka ahakoa pëhea te hükeri mai o ngä ngaru.” “I a ia ka tae nei ki te mutunga o töna nohonga tuarua hei tumuaki, ka wätea anö a Patu ki te mahi i waenganui i i töna whänau, i töna hapü me töna iwi – e kore e mutu ngä mihi ki a ia, me te hiahia kia hora te marino ki mua i a ia” te kï a Haami. Nä Te Poari Matua o Raukawa i whiwhi Te Tohu Rangatira me Te Tohu Hapori. Ko Patu Höhepa Putanga 19 (2) Raumati 2006 Kia titiro whakamuri tätou i te wehenga atu o te Ahorangi i Te Taura Whiri Nä Te Poari Matua o Raukawa i whiwhi Te Tohu Rangatira me Te Tohu Hapori. Ko Patu Höhepa Nä Lana Simmons-Donaldson te ringatuhi. Nä Priripi Walker i whakamäori. 2 Te Mata o te Tau Tö Tätau Reo Rangatira 22-24 Whiringa-ä-rangi 2006 He taonga te reo Mäori, he mea whakapümau ki te iwi Mäori i raro i te Tiriti o Waitangi ä, mä te iwi Mäori anö hei arataki ngä mahi whakaora i te reo Mäori. I roto i ngä tau maha nei huhua ngä momo hapori Mäori, kokona hinengaro Mäori i kakama, ahakoa ko wai huri i te motu i whakatinana i aua kupu whakaora, whakahïrearea i te reo Mäori. Kia körerotia te reo ki tënä whakatipuranga, ki tënä whakatipuranga. Whäia, i roto i ënei tau mutunga kore nei ka häkiri tahi mai ngä whakataunga kaupapa e mau ana ki te ngutu, ki te ärero Mäori me te Päkehä. Inärä ënei kaupapa Te Tiriti o Waitangi, mätauranga, mätauranga taketake, hangarau, hauora, pütaiao, whenua, tä te Mäori momo rangahau, taonga tuku iho, torangapü tühono, whakaora whänau, te taha ture tangata, ture ä- motu, reo irirangi, pouaka whakaata, ärä atu, ärä atu. Ka whai take Te Mata o te Tau o Te Kunenga ki Pürehuroa ki te whakatü hui, engari ko tënei momo hui kia körerotia aua kaupapa häkiri ki roto i te reo Mäori anake. He tuatahi tënei kia mätaamua te ahi köpae, kia kai mähurehuretia ënei kaupapa e manakotia ana, e änewa ai te Mäori ki roto i ‘tö tätau reo rangatira’. Papä ana, oioi ana ngä kupu, ngä whakaaro kia titiro tata, kia titiro tawhiti. Tïoriori, ngäoko ana ngä kaupapa i ngä matua kaikörero me ngä ätamira körero, me te hunga kaiwhakarongo. He wawata tërä kia whakawhäiti aua kaupapa häkiri, kia üia ki roto i tö tätau reo rangatira. Waihoki tätau ka möhio ka pënei rawa te reka, kia hotahota, kia whakaaratia ënei kaupapa hei taukaikai mä te hui e tau ai ngä whakaaro, tikanga, hiahia, tümanako, hïtoria, mamae, pouri, titiro whakamua, whakamuri. I matawaia te tatau o te whare körero e Ahorangi Tämati Reedy ki ëtahi kupu whakamaumahara ki a Te Arikinui Te Ätairangikaahu. Whai muri i aTämati ko ngä matua kaikörero, ätamira körero, me te hunga i whai whakaaro ki ngä kaupapa. Ka kitea, ka rangona te tohungatanga o tä rätau katoa whakaora, whakatakoto whakaaro. Käre rawa i whakapöreareatia, i whakararua mai te hinengaro, te ärero Mäori kia tipu, kia putuputu te rere o te körero. Përä anö hoki te taha ki te manuhiri tüärangi i haere mai i Airana a Dr Muris O’ Laoire. I whakatakototia tana kauhau ki roto i tana reo matua o Gaelic, me tana hiahia kia kaua ia e körero Päkehä, he mea whakamäori tana kauhau ki te hunga whakarongo. Papa horo ana te whare ki te whakarongo ki tana reo matua o Gaelic. Kua takoto te huarahi kia kokoria ënei momo hui, hei paiaka ätamira höu kia ähei ai ngäi tätau ki te körero i ngä kaupapa e manakotia ana e tätau ahakoa he aha te kaupapa. He ätamira höu tënei mä tätau hei whakatipu, hei tiro noa atu rä ki te ao tawhiti, kia kümea mai kia tata! Ko Joe Williams räua ko Dr Tamati Reedy. Ko Taiarahia Black rätou ko Dr. Muiris O’ Laoire ko Wayne Ngata. Te Kunenga ki Pürehuroa Nä Taiarahia Black, nö Ngäi Tühoe Ko Taiarahia Black rätou ko Ko Joe Williams räua ko Dr Tamati Reedy. Kei Roto Kia titiro whakamuri tätou i te wehenga atu o te Ahorangi i Te Taura Whiri Te Kunenga ki Pürehuroa Te Rua Ngähurutanga o Te Tumu Herenga Waka E ai ki te Körero Tirohia Kimihia He Hui Kirihimete Kämehameha Whakataukï “Tënä takahi iho, kei whea he türanga?” Maramataka 1 2 3 4 4 5 5 6 2 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 3 Ko hea te maunga e tü mai nei? Ko Ahumairangi! Ko Ahumairangi! E, nukunuku mai! Nekeneke mai! Nukunuku mai! Nekeneke mai! Ki taku tauaro e kïkini nei! Ue hä! Ue hä! Nö te ata pö o te 6 o Tïhema 1986, i uia te urupounamu ‘Ko wai te whare nei?’ Nä te ruänuku o te maunga tïtohea, nä Huirangi Waikerepuru te pätai i whiu – i a räua ko Matiu Märeikura – tohunga o te awa tupua – e taki ana i ngä karakia hei whakatuwhera i te wharenui höu i Te Whare Wänanga o Wikitöria. I meatia e te Ahorangi o te tari Mäori o te whare wänanga i taua wä, e Hirini Moko Mead, ‘Ko Te Tumu Herenga Waka!’ I tana whakahua ake i te ingoa kia rongona e te ao, he tohu tërä kua Te Rua Ngähurutanga o Te Tumu Herenga Waka Nä Kiwa Hammond, nö Ngäti Kahangungu ki te Wairoa tinana te momoeä o te hunga nö rätou te whakaaro ikeike kia hangä tëtahi whare whakairo përä hei rähiri mai i te ngahue tangata ki te ao mätauranga, anö nei, ko te whetü o Poutü-te- rangi kei ngä huihuinga o Matariki e hinätore mai ana, e pïataata mai ana. I uia te pakirehua tuarua a ngä töhunga ‘Mö wai te whare nei?’ ‘Mö ngä tauira!’ te urupare i puta mai. Tika tonu tënei kï, nä te mea, ko ngä ringaringa toi – töhau nui hoki, ko ngä rae werawera, ko ngä tuarä wahawaha nö ngä äkonga, ngä pouako me ngä kaimahi o te whare wänanga whänui. Te mutunga iho ka tü te wharenui o Te Tumu Herenga Waka hei tauranga mö ngä iwi. E rua tekau tau whai muri mai, me kï, nö te 6 o Tihema 2006 i ikapahi anö ngä iwi – Mäori mai, Tauiwi mai hoki – ki taua tauranga ki te whakanui i te rua ngähurutanga o Te Tumu Herenga Waka. Tuatahi, he hokinga maumahara tënei taiopenga ki te hunga i riro atu ki te pö i mua i te whakatuwheratanga përä i te korokoro tüï o te reo irirangi – ko Wiremu Parker nö Te Tai Räwhiti – whakawhiti atu ki te tohunga rongonui o Te Tai Hauäuru, arä, ko Ruka Te Rangiahuta Broughton. I huaraina tëtahi pou haki höu – ko Te Pou Kairangi töna ingoa – hei maumaharatanga ki a räua. Täpiri atu ki ngä mate whai pänga i hinga atu, i hinga mai i roto i ngä tau përä i a Maka Jones rätou ko Monita Delamere, ko Lawrence Tukaki, ko Amiria Simpson mä – tae noa mai ki Te Arikinui, Te Atairangikaahu. He hokinga maumahara, he hekenga roimata, he tukunga mihi me te whakaaro ‘Mei kore koutou ka whakatakoto huarahi mä mätou hei whainga, hei whiwhi painga mö te Ko Te Tumu Herenga Waka. 4 takitahi, mö te takitini’. Tuarua, ko te kaupapa o tënei huihuinga he whakamihi i te piringa whare – pätaka körero – iringa o te kupu – kua toka tü hei täwharau i te hunga tauira – taiohi nei, pakeke nei hoki – e whai ana i te tukutuku o Poutama ki te mätauranga mutunga kore kia noho tangata whenua ai te mätauranga i roto i a rätou. I reira te momo o te tangata i whai huruhuru i tënei köhanga kia puta atu ki te ao kikokiko kake ai ki ngä puhitaioreore, ki ngä karamatamata o ngä kaupapa ka whäia kia eke pänuku, kia eke Tangaroa. I whakanuia hoki ëtahi kairangi o te ao Mäori i whakapau kaha mö tënei marae përä i a Con Te Rata Jones mö äna mahi tukutuku; ko Pou Temara, mö te tiaki tikanga – kawa hoki; ko Takirirangi Smith, mö te mahi whakairo; ko Ahorangi Hirini Moko Mead, mö te häpai i te ako o te mätauranga i waenga i a ngai täua te iwi Mäori. Nö reira, e te pou whare, tü mai rä, tü mai rä hei pou toko mätauranga, hei pou herenga körero, hei pou tüwatawata, e Te Tumu Herenga Waka e! E tü! E tü! E tü! Ko Pakake Winiata. Ko te tohunga whaikörero, a Pou Temara. I katakata te hunga whakarongo i ngä körero whakangahau a Julian Wilcox. Ko Kiwa Hammond e tuku mihi ana ki a Te Tumu Herenga Waka. Ko Dennis Simpson e mihi ana ki ngä manuhiri. Ko Piri Sciascia e whaikörero ana. Te haka pöwhiri. 5 Ko Takirirangi Smith te tohunga whakairo o Te Tumu Herenga Waka. Ko te tohunga raranga tukutuku a Con Te Rata Jones. I hongi ana a Piri Sciascia räua ko Pou Temara. Ko te Ahorangi Hirini Moko Mead räua ko Te Ripowai Higgins. I huraina te pouhaki höu i te rä 6 o Hakihea 2006. 6 Anei he k ö r e r o m a t a k i t e näku mö te huarahi whakamua mö to tätou reo rangatira. Tuatahi, mä te käinga kë tö tätou reo i whai mana. Ki te kore te reo ki te käinga kua kore katoa te mana o te reo ki te whakahaere take Mäori. Ki a au ko te pütake tuatahi tënä o ngä Köhanga Reo, ngä kura ränei ki te tautoko i ngä käinga Mäori me te tamaiti körero Mäori. Mä te käinga anö te mahi kia pakari ake töna reo me te mita. Kua tohua kë ko te Rautaki Reo Mäori kei ia tari töna ake mahi äwhina. Ngä mahi i oti i te Tähuhu i te Mätauranga he nui rawa atu engari ka kite tonu atu kua mimiti haere te kaha o tätou kura motuhake reo Mäori. Koia nei te äwangawanga tuarua me te pätai hoki nä te aha i pënei ai? Ko te ähua nei kei te piri pono ä tätou rangatahi ki te reo Päkehä hei reo körero. Täku i titiro atu ka puta mai te tamaiti i te Kura Kaupapa A näku mö te huarahi whakamua mö to tätou reo rangatira. käinga kë tö tätou reo i whai mana. Mäori. Ka whai tonu iho atu i te reo Päkehä. Kua roa taku kitenga atu i tënei tüähuatanga. He mate kë tënei e ngau ana i te kaha o te reo. Ka mutu kua ngoikore haere te tü o tö tätou reo hei reo mana motuhake. Engari kei täwahi kë i rongo ki ngä tohunga reo o te ao mö ëtahi take e pä ana ki ngä reo o tënä iwi tënä iwi. Ko te körero i puta i te tohunga Päkehä ko pënei: Kua mutu rawa te wä ka noho ake te reo hei reo whakamärama ki te ao. I te mea e kore e taea e te reo kotahi te whakamärama ngä pito pito katoa o te whenua, mä te ipurangi hoki ka hono tonu ki te tokomaha. Ka mutu kua riro ko te iwi Päkehä e whai atu ana i te reo Haianamana ä, ko ngä Hainamana hoki e whai atu ana i te reo Ingarihi. Nä te aha i përä ai? Nä te möhio rätou e kore e taea te mahi tahi inä e kore e märama ki ngä reo e rua. Kua möhio tonu rätou e kore hoki e taea te katoa te ako, e kore e taea te rapu höhonu, engari ka taea te whakamahi ipurangi, he kowae anö töna, he reo anö töna. Kua oti rawa i ëtahi o ngä reo nunui o te ao te rorohiko kia hurihia te reo o tënä o tënä. Kua tütuki kë ngä mïhini nei te hurihia ngä reo ki te 98 örau e tika ana i te wä poto. Ka mutu kua riro ko ngä mïhini kë ngä kaiwhakamärama, moumou taima te whakaako höhonu i reo. Nä reira ka anga mai taku titiro ki ö tätou kura kaupapa kua tü motuhake ai i te ao Päkehä. He aha hoki ngä hua e puta tonu mai. Kei hea hoki ngä huarahi mahi mö te tangata kaha ki te körero Mäori? Ka taea pea mënä ka whakapäkehätia, te Paniora, te Hapanihi, te Iniana ränei. Kua pohëhë ëtahi pea kua toa ake te reo Ingarihi i te reo Mäori. Te ähua nei e whakapono tonu ana tätou kia motuhake te reo o te tamaiti kia noho rangirua öna whakaaro. Nä ko reira tonu te reo Päkehä e toa ana i te mea he maha ake ngä mea papai ki te ao Päkehä i tö te ao Mäori nei. Ko te mea tika pea te mahi ngätahi ngä reo e rua, e toru ränei. Heoi anö he körero tënei ki te whakaönga ëtahi atu whakaaro ki te kimi tonu he märamatanga kia ora ake ai o tätou kura, o tätou pä reo Mäori kia riro kotahi anö te whare Mäori, kia maha tonu ngä körero . Ko Tirohia Kimihia te papakupu tuatahi kua tuhia ki te reo Mäori anake mä ngä tamariki, otirä, mä te hunga e ako haere ana i te reo Mäori hei reo tuarua. Neke atu i te rima tau te roa o töna whakawhanaketanga, ä, ko te pütaketanga o ngä kupu tëtahi kohingakupu mai i ngä tuhinga Mäori i whakaputaina e Te Tähuhu o te Mätauranga.. Neke atu i te 750,000 ngä kupu kua oti te whakauru ki te pätengi raraunga. Nä tënei kohingakupu i kitea ai ngä kupu waiwai o te reo, arä, ngä kupu e kaha ana te whakamahia i roto i ngä pukapuka mä ngä tamariki. Ähua 3500 ngä kupu matua o tënei papakupu, ä, neke atu i te 6500 ngä whakamärama. Kua tuhia aua whakamärama ki ngä kupu waiwai anö, nä reira ka ngäwari ake te whai mä te äkonga, tamariki mai, pakeke mai ränei. Kua takoto mai ngä Tirohia Kimihia whakamärama ki ngä horopaki e möhiotia whänuitia ana, hei huarahi anö mä te kaipänui ki te ao Mäori. Nö te marama o Poutä-te rangi o tënei tau, i whakarewatia ai a Tirohia, Kimihia e te Minita mö ngä Take Mäori, e Parekura Horomia, kätahi ka tuaringia ki ngä kura kaupapa Mäori me ërä atu whakaakoranga reo Mäori kei ngä kura tuatahi huri noa i te motu. I näianei kua wätea mai hei taonga hoko mä te tangata, ahakoa ko wai, ahakoa kei hea. Ki te hiahia koe ki te hoko mai i tëtahi mäu, me toro i te paetukutuku www.huia.co.nz, me whakapä atu ränei ki te whare o Huia i Te Whanganui- a-Tara. E ai ki te Körero 7 Nä Pükana anö te reo karanga i tuku kia whakawhäiti ai te häkerekere nö ngä kura kaupapa Mäori o Te Ika a Mäui ki te papa o Tähaki i Tämaki Makaurau, kia whakanekenekehia, kia whakanukunukuhia ö rätou kare ä-roto mä te waiata, mä te kanikani ä, mä te whakangahau hoki! Neke atu i te rua mano tängata i whakarauika atu ki te taunaki i te kaupapa kirihimete nei a Pükana, kua eke nei ki töna tau tuawhä. I ahu mai ngä kura i Rotorua, i Rotoiti, whakawhiti atu ki Kirikiriroa, Ngaruawähia me Whängarei engari ko te nuinga nö te taone nui o Tämaki Makaurau, Tämaki Herenga Waka! Ahakoa ngä ämaimai o ëtahi (ko au hoki tëtahi!) mö te ähua o te huarere, (nä te mea i taua wiki rä i ühia katoatia a Tämaki e ngä pökeao) engari märinganui i mua tonu i te whakarewatanga o te hui i puta mai ai te ihu o Tamanui ä, ka whitikina ngä tamariki e ngä hihi o te rä. Kätahi ka matakuikui rawa atu ahau me te ohu He Hui Kirihimete Kämehameha Nä Mätai Smith, nö Rongowhakaata, Ngäi Tämanuhiri me Ngäti Kahungungu ki te Wairoa mahi o Pükana, kua mutu te möniania o te ngäkau ä, kua tukuna te kaupapa kia rere, kua kore hoki te manu nei e mäku ai! Ko te kaupapa matua i whakaritea e mätou i tënei tau, ko ‘Pasifika’. Nä whai anö i mau ‘lei’ ngä tamariki hei whakaräkei mö rätou i taua rä ä, i a au e tü ana ki te papa whakangahau, ka titiro whakawaho ahau, te kaha hoki o ngä tae me ngä kano e pïataata mai ana! He përä töna hanga ki te uenuku, aë pono märika, änö nei he äniwaniwa te whakaminenga! Nä wai rä, nä wai rä, ka tïmata te kaupapa. Ko ngä kaiwhakangahau i tautoko i te reo karanga o Pükana i tënei tau, ko Jamoa Jam, tëtahi o ngä pëne rongonui o Tämaki Makaurau, ko Theo Va’a nö Ngäti Kahungunu; ahakoa tekau mä toru te pakeke o te tamaiti nei, kei taumata kë atu te kounga o töna reo! Kei whea mai! Ko Mabel Wharekawa Burt (Aunty Mabel) nö te hötaka rongonui o Whakaata Mäori, “Pätaihia ö koutou Kökä” i tü ki te whakakorikori i te minenga mä tana waiata Kuki Airini e kïia nei, ko “Hoe waka”. Mea rawa ake kua tü hoki a Hana Koko ki töna taha, kopikopi ai! Tau kë tënei ähuatanga ki ngä tamariki, hurö ana katoa rätou! Käre e roa kua tü hoki ëtahi o ana irämutu nö Te Kura Kaupapa Mäori o Otepou ki te tautoko i tö rätou whaea! I haere mai hoki Te Wharekura o Räkaumangamanga, ka waiatahia e rätou ngä waiata e rua. He waiata Kirihimete te mea tuatahi, he waiata whakamaumahara ki Te Arikinui Te Ataarangi Kaahu te waiata tuarua. Kotokoto tonu ana a waikamo i te aroha komaingo mö tö tätou kura i hinga atu i tënei tau, ngä mihi ki te wharekura i haere mai hei kanohi möna, mö töna iwi o Waikato, oti rä mö te Kïngi höu, mö Tüheitia me te Kähui Ariki nui tonu, pai märire ki a koutou. Nö tata ake nei kua auraki mai ai tëtahi korokoro tüï nö Te Arawa waka a Ko te tïma Pukana e waiata ana. Nä Mätai Smith, nö Rongowhakaata, Ngäi Tämanuhiri me Ngäti Kahungungu ki te Wa 8 “Tënä takahi iho, kei whea he türanga?” I ahu mai tënei pepeha i ngä körero a ngä tïpuna i tukua ki a Hori Kerei. I puta tënei körero i mua tata i ngä rä o te tau 1857. Ka kite tätou i tä rätou WHAKATAUAKÏ Nä Hohepa MacDougall, nö Ngäi Tühoe märama ki ngä mahi a te Päkehä i taua wä, e hiakai whenua ana rätou mö te maha me te tini o ngä tängata kainoho whenua e whai mai ana i a ratou. Ka puta te pouri mö te ähua o te ngaro haere o te whenua a ngä whänau, hapü, iwi hoki. Kua möhio kë ö tätou tïpuna ka ahatia te Mäori i ngä rä e tü mai ana, arä, ka kore haere he türangawaewae a tënä, a tënä. Kua tïmata noa atu te eke o te kupu o runga nei, ko te mutunga mai, kua kore te nuinga o ngäi Mäori e möhio nö hea ake rätou, ko wai ö rätou whanaunga, ko wai te hapü, ko wai te iwi. Kei ngä tatauranga taupori o näianei, e kitea ana taua hunga e möhio ana he Mäori rätou engari käre i te möhio nö hea ake rätou. Arä te körero o runga nei e mea ana, ki te takahi haere koe i roto, i runga ränei i te moana, e kore e kitea e koe he wähi hei tünga, he papa ränei e taea e koe te tü. Nä reira e puta ana tënei mö te hunga, te hapü, te iwi ränei kua whenua kore. Türanga Merito ki töna ükaipö. I ngä tau e toru kua pahemo ake nei, kua rere te manu tïoriori nei ki Poihäkena, ki Poipiripiri, ki Haina hoki, ki reira waiata ai. I riro i a ia te turanga o ‘Simba’ i roto i te whakaari o “Lion King’. Nö mätou te whiwhi i whakaae mai ia ki tä mätou i ïnoi atu ai, ka tü ia ki te waiata, wehe ana te whakaminenga i te rekareka! Ko ‘Dziah’ tëtahi röpü kanikani karetao e möhio whänuitia ana mö tö rätou whakapeto ngoi, kia eke rätou ki te täpuhipuhitanga o tënei momo kanikani, nä konä ka tukuna te reo karanga ki a rätou kia haere mai ki tënei kaupapa kanikani ai, me k_ pënei au, “kei runga noa atu tä rätou haere mai!” I hoki mai te Minita Mäori mö ngä take Mäori a Parekura Horomia i tënei tau ki te tohatoha me te tïtari atu i ëtahi taonga ki ngä tamariki, koinei te tau tuatoru kua haere mai ia ki te taunaki i te kaupapa. Käore i ärikarika ngä mihi ki a koe e te Matua mö tö kaha tautoko i a mätou ia tau, ia tau! Heoi, ka mutu te hui, kua hïkina ngä pähi, ngä paraikete, kua haere ki ngä pahi, kua hoki horokukü ngä tamariki ki te wä käinga. Ngä mihi nui whakaharahara ki te hunga tamariki i haere mai ai i tënei tau, hei whakaminenga mö te kaupapa Kirihimete kämehameha nei a Pükana. Mei kore ake koutou, kua kore hoki tënei kaupapa! Meri Kirihimete ki a tätou katoa, hei te tau tïtoki, kia koroi! 9 Hakihea Mo te marama katoa School Trustee Elections Ä-motu robsong@xtra.co.nz Mo te marama katoa Mö Tätou – Te whakaaturanga o Ngäi Tahu Whänui Te Papa Tongarewa Te Whanganui-a-Tara Kohi-tätea 2007 Mo te marama katoa School Trustee Elections Ä-motu robsong@xtra.co.nz Mo te marama katoa Te Whakaaturanga o Vaka Moana Te Whare Taonga o Tämaki Makaurau 09 309 0443 news@aucklandmuseum. com Mo te marama katoa Mö Tätou – Te whakaaturanga o Ngäi Tahu Whänui Te Papa Tongarewa Te Whanganui-a-Tara 5 - 7 Te Hui Rangimarie i Parihaka Parihaka Taranaki admin@parihaka.com Hui-tanguru Mo te marama katoa School Trustee Elections Ä-motu robsong@xtra.co.nz Mo te marama katoa Te Whakaaturanga o Vaka Moana Te Whare Taonga o Tämaki Makaurau 09 309 0443 news@aucklandmuseum.com 3 Te Hui a ngä Mäori Kawhia Waikato Jo Hamblyn jo@otorohanga.co.nz 07 873 6132 www.kawhiaharbour.co.nz Maramataka 2006 -2007 3 - 6 Kaha Mai Tuwharetoa - Ngä këmu a te Mäori me ngä Moutere o Te Moana nui ä Kiwa Turangi Gloria Reihana info@hekainga.com 07 386 7097 Waea whakaahua: 07 386 6037 21 Te Rä Whakanui i ngä Reo Ükaipö o te Ao Ngä whenua katoa nö ngä tõpito o te Ao Susan Isaacs 04 473 5536 22 – 25 Te Matatini – Te Ahurei o ngä mahi Kapa Haka o te motu Deanne Thomas 06 357 4044 027 244 7237 Leanne Armstrong 06 759 6947