he muka june 07.indd Huri ki te whärangi tuarima mö te roanga atu o te körero H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te Ta u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Ahakoa kai ngä tikanga a ngäi täua, ko te türanga o te wahine kei muri i ngä täne, e kitea ana tä räua tü tahi i te wä pöwhiri manuhiri ki te marae, e mahi tahi ana i ö räua anö türanga, te kaipöwhiri me te kaikörero, engari pënä e whakaarotia ana, ko te mana anö o te wahine kei mua i tö te täne, nö te mea mä töna reo rä anö e tatü mai ai te manuhiri ki te marae ätea. E ai ki te körero, nöna te reo tuatahi ki te rangona i te marae. Ahakoa anö tërä, i te ao Mäöri, kei muri tonu anö ngä wähine i ngä täne e noho ana, aua atu te tohe a tauiwi kia noho atu te wahine i te taha i ngä täne. Ko te tikanga a tauiwi tërä - engari nä taua tikanga i tü mai ai ä tätau wähine toa ki runga i ngä türanga teitei o tënei ao o tö rätau whakatupuranga. He nanakia tonu ä tätau wähine kua eke atu ki tënei taumata, ko Iritana Tawhiwhirangi tonu tëtahi, näna nei i toro mai öna ringa hai manawa mö te ekenga atu o Huhana hai Kaiwhakahaere mö Te Taura Whiri. Kei runga i ënei wähine te mana whakaheke mai o wö räua tïpuna me te mana i tupu ake i ä räua mahi i tau Te ekenga o Huhana me tana whänau ki Te Taura Whiri i te Reo Mäori Ko Huhana Rokx me te Poari o Te Taura Whiri i te Reo Mäori (Taha Mauï ki Matau) Wayne Ngata, Huhana Rokx, Ruakere Hond, Iritana Tawhiwhirangi, Hana O’Regan. E ngaro ana ä Erima Henare (Toihau) mai i te pikitia. Putanga 19 (4) Hötoke 2007 Mana Wahine - Huhana Rokx Nä Onehou Phillis, nö Ngäti Awa 2 Tënei te mihi whänui ki a tätou katoa e häpai nei i te kaupapa o te reo Mäori. Ki ngä mate kua whetürangitia, moe mai ki roto i ngä ringa o te atua. Ka huri ki a tätou te hunga ora, ki ngä kaimanaaki i te reo, tënä tätou katoa. Ki a rätou mä kua para i tënei huarahi e takoto mai nei i mua i taku aroaro, ki a koe te rangatira Timoti Karetu, ä tae noa ki a Haami Piripi, kei te mihi, kei te mihi. Ka huri nei aku mihi ki te Toihau, ki a Erima Henare, ä, ki te Poari o Te Taura Whiri i te Reo Mäori, e aku rangatira, ngä mihi maioha ki a koutou. Ki a koe te Minita Parekura Horomia, aku mihi nui, tae noa ki a koutou ngä kaiako, ngä mätua, ngä kaiäwhina koutou katoa e mahi ana i waenganui i ö koutou whänau, iwi, hapü ki te whängai i te reo kia tipu, kia kaha ake rä. Ngä mihi nui huri noa i te motu whänui i tënei wä o te eanga ake o Matariki, kia puta hoki te maioha a Te Taura Whiri i te Reo Mäori ki a koutou katoa. Ko te tümanako ka hängai tätou ki ëtahi o ngä whakatauäkï, ngä tohutohu, ngä körero ake i whakatakotoria e ö tätou tïpuna i ngä wä o neherä, i te wä e whakamätau ana rätou i ngä piki, i ngä heke o te whenua me te rangi. Käore i roa ka märama rätou ki ngä huarere me te huringa o te tau, ä, i te mutunga ka märama hoki rätou ki te kähui whetü nei, ki a Matariki, me öna tohu nui ki a tätou e pä ana ki ngä tini ähuatanga mö te noho ora ki runga i a Papatüänuku. Ka piata mai te kähui whetü o Matariki ki runga i a Mate Kaiwai, nö Ngäti Porou hei kaiwhiwhi i te hönore nui o Te Whetü o te Tau. He tohu tënei kua whakatüria e Te Taura Whiri i te Reo Mäori hei whakanui i tëtahi tangata kua kaha kawe i te reo Mäori ki öna taumata. Ia tau, ka tohua tëtahi kaiwhiwhi höu ä kua tau rä ki a Mate Kaiwai mö tana kaha ki te whakanui, ä, ki te häpai i te reo tuku iho. I ngä tau kua hipa kua whakawhiwhia këtia a Mate Kaiwai ki te Tohu Whakaritenga Mahi a te Kuini, me te Tohu Reo o Waka Toi, ä e tika ana, mä Te Taura Whiri i te Reo Mäori a Mate Kaiwai e whakanui mö äna mahi. Kua tau nei taku waka ki tënei türangawaewae höu, ä, kua kitea e au te huarahi e takoto mai nä i mua i taku aroaro. Ka kumea mai e au te tautoko a te iwi whänui hei häpai i tënei kaupapa motuhake kia ora te reo Mäori, te reo Kupu Whakataki rangatira. Ka kumea hoki e au i aku iwi, i aku nei hapü kia häpai i tënei kaupapa kia tae te reo Mäori ki ngä tünga teitei e käore rawa anö kia tae atu. Ko ngä mahi matua a Te Taura whiri i te Reo Mäori i ngä marama e heke mai nei ko te Wiki o te Reo Mäori me ngä Tohu Wiki Reo Mäori. Ka tüwhera te Wiki o te Reo Mäori i te rä 23 o Höngongoi, ka mutu ä te 29 o Höngongoi. Nä reira, ko te wawata kia tautokona e te iwi whänui tënei kaupapa hirahira kia pupuritia, kia whakapakaritia te reo Mäori e ngä whänau, e ngä hapü me ngä iwi. “Taku reo, taku ohooho, taku reo, taku mäpihi maurea.” Kei roto i tënei whakataukï te ngako o öku wawata mö te reo Mäori kia ngäkaunui ngä hunga katoa o Aotearoa whänui ki te reo Mäori, ä, kia whai hoki rätou i te huarahi kia reorua ai. Ki ngä whänau, ngä iwi, ngä hapü, kei a koutou te kaha ki te whakapakari i te reo rangatira. Kia kaha tätou ki te tuku i te reo Mäori, te reo rangatira ki ngä kökonga katoa o tënei whenua. E te iwi Mäori, whakaakohia ngä tamariki, mokopuna hoki ki te körero, kia puäwai ö rätou möhiotanga i roto i te reo Mäori me öna tikanga. Kia kaha hoki te körero i ö koutou ake reo arä, ngä reo ä-iwi, ngä reo ä-käinga hoki. Ka huri aku whakaaro ki ngä kaumätua, ngä kuia o nehe i pöhëhë rä kua ngaro nei te reo Mäori. Pouri rawa aua rä. Heoi anö, tata ki te 25 ngä tau kua hipa, ä, titiro noa ahau ki te ao o näianei, koa katoa taku ngäkau nä te kitenga e ora tonu nei tö tätou reo. Heoi anö, he nui tonu ngä mahi hei mahi mä tätou kia pakari ake, ä, kia whakawhänui hoki te whakahua i te reo Mäori e te tängata. Mö ngä rä kei mua, kia kaha tonu tätou ki te hangai i runga noa i te mana o te reo Mäori kia ora te reo Mäori, hei reo matua, hei reo körero mö ngäi tätou. Koianei ngä wawata, ä, mä tätou te iwi Mäori tö tätou reo e whakamahi kia eke anä ia ki töna taumata ake. rangatira. Ka kumea hoki e au i aku iwi, Kei Roto Mana Wahine - Huhana Rokx Kupu Whakataki He reo ki te rangi, he mata ki te ao "Kei mamao rä te ara whanaunga!" He körero mö Aotearoa He taonga te reo Täpoi Tütakinga ö Aotearoa (TRENZ) 2007 Kura Reo Nä rätau, mö tätau Te Rautaki Reo Mäori Maramataka 1 2 3 3 4 5 6 7 7 8 9 Nä Huhana Rokx 2 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 3 “Kei mamao rä te ara whanaunga!” Koia pea te karanga o te rä i tatü iho ai ngä Kaiwhiri o te Taura Whiri ki te aroaro o Paritutu i Pukeariki. He whakawhäiti rä i a piki, i a heke o ngana nui ki te reo o Taranaki, arä, ki Tokomaru, Kurahaupö, Aotea. Ko te taenga ä-tinana tonu, koia e rongo rä i te turuturu roa o werawera, i te kaikaha o kaingäkau, i te hiahia o hia tängata. He whäinga nö Te Taura Whiri i utua e ëtehi o ngä kaihautü o te reo ki te küreitanga o Taranaki. E toru rawa ngä whakaaturanga o aua kaihautü i tü ki mua i ngä Kaiwhiri. Ka wähi atu ngä körero i a Aroaro Tamati, hei mängai mö Te Köpae Piripono, arä, he whare Köhungahunga reo rümaki ki Ötümaikükü, i Ngämotu. Nö tërä tau i riro kirimana rangahau “Kei mamao rä te ara whanaunga!” mai ki te kaupapa o Centre of Innovation. Heoti anö, ko tä Aroaro he whakamärama i ngä whäinga kia ü ngä mätua me ä rätou tamariki ki te reo. Hei te tau e tü mai nei, e puta ai ngä märamatanga i kitea i te rangahau. Ko te tuarua o ngä whakaaturanga ko tërä o Mäkere Edwards mö te kaupapa o Te Pütë Rautiriata, arä, ko te Digital Archive o ngä körero o ngä taonga ä-iwi ki Taranaki. I tana türanga i a Te Puni Kökiri i te ‘Kapo i Ngä Rawa’ kua kökiri a Mäkere i tënei puna körero mö ngä iwi katoa o Taranaki whänui. Kua tonoa he huruhuru, kua tuaina he tumu engari käore anö kia mänu ki tai. Hei töna mutunga ka iri ngä körero ki te ipurangi i te kaupeka o Mahuru. Ko ngä körero whakakapi ka tatü i a Huirangi Waikerepuru. Ko wai atu i tënei tauheke, tënei pükenga e kaha nei ki te whakahua i te tupuranga mai o te reo ki roto o Taranaki. Ka whäkina töna hïkaka tonu ki te reo o te käinga. Rikarika ana a ia ki ngä whäinga öna käore anö kia ea. Pupü tonu öna äwangawanga ki ërä huanga reo e kore e riro mai ki te kore e märö te haere i te oranga reo ä-rohe, ä-iwi. Waihoki, he ihiihi tonu i a Huirangi ki tana akiaki i ana iwi kia ü ki ngä ara whakatupu reo i ngä käinga. Ko te tuatahi tënei o ngä toronga o ngä Kaiwhiri i ngä rohe. Hei te tuarua o ia hui o te Poari ka toro atu i ngä tai nunui i waho atu o te Whanganui-a-Tara. Hei reira e rongo ä-taringa tonu i te wana, i te mäia o tënä takiwä, o tënä takiwä. Käti, hei tënei Pipiri, ka piripiri atu ngä Kaiwhiri ki ngä hau o te Räwhiti ki Ngäti Porou. Te Reo Irirangi o Te Mänuka Tütahi – i toa rätou mö te hötaka Reo Mäori Tiketike i ngä Tohu Päpäho Mäori Haruru tapuwae ana te takahanga i ngä ara rau ki Türanga, maru ana te papa i te whakaekenga mai o te iwi päpäho, o te hunga whakaata ki te hui whakamanawa i a rätau anö i eke panuku, i eke tangaroa i te tau ka hori nei. Käti, ko te reo kei mua, ko te reo kei muri, ä-irirangi nei, ä-whakaata nei. Me whakamihi te hunga nei ka tika. Kua reo Mäori te käinga i a rätau, kua reo Mäori te marae o te rangi i a rätau. Me mihi atu hoki ki ngä iwi o Te Tairäwhiti, ngä reo, ngä whakaru- ruhau. Nä rätau i pöhiri, nä rätau i manaaki te iwi nei, ä, nä tä rätau anö te kauhau nui o te pö, Whairiri ana, whaitake ana. Me kore ake he iwi hei whakamana i tënei tü hui, i tënei momo tikanga o te whakamihi tangata, ko Porou koa, ko Hamo te wahine koa. Me te tangi atu anö hoki ki tërä o ngä rangatira o te ao whakaata, ki a Don Selwyn i hinga i taua wiki rä. Koia hoki tërä i whakamaharatia i roto i ngä körero o te pö, mate atu he tëtë kura, ara mai he tëtë kura; räua tahi ko Henare Te Ua i muri mai, kua ngü töna reo päho, he ika huirua ki te He reo ki te rangi, he mata ki te ao Nä Wayne Ngata, nö Ngäti Porou, Ngäti Ira, Te Aitanga a Hauiti marae o Aitua, haere körua. Kätahi te pai o te whakanui i te tamariki, i te pakeke mö tä ratau e kuhukuhu nei i ngä mahi päpäho, whakaata hoki. Mai i te hanga pënei i a Tapunga Nepe o Türanga, i a Mere McLean o Te Mänuka Tütahi tae atu hoki ki ngä tokorua Kïngi o te reo irirangi, o Kingi Taurua o Te Hiku, o Te Reo Irirangi o Te Mänuka Tütahi – i toa rätou mö te hötaka Reo Mäori Tiketike i ngä Tohu Päpäho Mäori Henare Kingi o Te Upoko möna tonu i whakawhiwhi nei i te tohu nui o te pö; te whare tapu o Ngäpuhi, e mihi ana. Me ngä kanohi whakaata i kitea- ä-tinanatia e whakamanawatia ana, häunga anö a Mätai mä, engari ko te pihi, ko te rea e kökiri nei i ngä take o te ao Mäori, kei konä koutou, kei konä tätau, mauri ora ki tö tätau reo! Nä Ruakere Hond, nö Taranaki Nä Huhana Rokx 4 He Körero mö Aotearoa Ko Täpoi te kaupapa matua mö Te Wiki o te Reo Mäori 2007 ka tü i te wiki whakamutunga o Höngongoi mai i te 23 ki te 29. Ko ‘He Körero mö Aotearoa’ te rerenga körero e tautoko nei i te kaupapa o te wiki, ko töna pütake he akiaki i te ao Täpoi o Aotearoa me Aotearoa whänui ki te whakama- hi i te reo Mäori. Hei tä Toihau o Te Taura Whiri i te Reo Mäori a Erima Henare, ko te akiaki ki te whakamahi i te mihi ‘Kia Nä Roihana Nuri, nö Ngai Tühoe ora’ tëtehi o ngä kaupapa matua mö tënei tau. Hei täna, ko te mahi tahi me Täpoi Aotearoa he tautoko i te kaupapa mö tënei tau, hei tau mö te mihi ‘Kia ora’, me te mea nei kia whakamahia katoatia a Aotearoa i ngä mihi me ngä kiwaha Mäori hei whakaatu i tö tätou tuakiritanga ake. Ko te pö tuku tohu o Te Wiki o te Reo Mäori he whakanui i ngä mahi kua tutuki i tënä, i tënä. Tekau mä whä ngä tohu nui mö te pö, ko te 44 tohu Täpoi te tohu höu mö tënei tau; nä Täpoi Aotearoa tënei tohu i täkoha hei whakanui i ngä mahi reo Mäori a ngä pakihi Täpoi. Kei te arahi Te Taura Whiri i te Reo Mäori i Te Wiki o te Reo Mäori me te tautoko mai a Täpoi Aotearoa, Te Kähui Tika Tangata me Te Puni Kökiri. Whakapä atu ki te paetukutuku e whai nei mö ëtehi rauemi, ëtehi whakaaro whakanui i te wiki me ëtehi atu whakamäramatanga: www.nzreo.org.nz E Whakaatu ana i ngä rauemi mö te Wiki o te reo Mäori (Taha mauï ki matau) Lana Simmons- Dona ldson, Erima Henare, Joris De Bres, Hon Parekura Horom ia, David Wilks Ngä Rauemi mö te Wiki o te Reo Mäori 2007 E ngä mana, e ngä reo, rau rangatira mä kua tae mai ngä rauemi höu mö te Wiki o te Reo Mäori 2007 ki te tari o Te Taura Whiri i te Reo Mäori. Inä hiahia koe i ëtahi o ënei rauemi rawe rawa atu hei awhina i a koe, to tari ränei ki te whakanui i te Wiki o te Reo Mäori, haere ki te ipurangi o körero Mäori i www.koreromaori.co.nz kia kitea te katoa o ngä rauemi höu me ngä utu hoki. Inä hiahia koe i tëtahi tauira o te pukapuka höu mö te Wiki o te Reo Mäori tono mai tö ingoa, wähi noho ki te i-mëra info@nzreo.org.nz, ka tonoa tëtahi ki a koe. 5 ai te korowai rangatira ki runga i ö räua pakihiwi. Nö te Mane te tekau mä whä o Haratua i whakapepei atu ai te whänau me ngä hoa tautoko i a Hühana ki te tari o te Taura Whiri. I kitea ai te pakari me te toa o täna tü, i kï mai ai i täna kauhau ki te minenga, “Ehara taku toa i te toa takitahi, engari he toa takitini” Me whakamihi rä ki tënei wahine o te wä käinga, i pakeke ake nei i waenga i öna whänau i öna hapü o Ngäti Awa. Ka kite atu i tana tü, ka hoki whakamuri ngä whakaaro ki töna tipuna ki a Wi Haare Hunia (Charley Hunia). Tërä tëtahi tangata i kite whänui i ngä hua mai i te ao o tauiwi, i kitea ake ngä mahi i mahia, i rangatira ai a ia. Ko te mea mïharo mö Hünia, ko te möhio o te mähunga ki te mahi moni, ahakoa karekau i tino möhio ki te körero Päkeha. I tïmata atu tënei tangata i ngä mahi kuti hipi i te Tai Räwhiti. Ka mahi te mähunga o tënä tangata - ka haere i runga i töna piringa ki ngä mahi kuti hipi. I te mutunga, kua whakakiia tana piringa ki ëtahi käkahu me ëtahi taonga nö ngä whare hokohoko o reira. Ka tïmata te hokohoko haere i aua taonga i te huarahi, ä, tae noa mai ki te käinga. Ko ngä toenga mö äna käuta hokohoko i te wä käinga, i Kököhïnau me öna käinga nohonoho. Koirä täna mahi ia tau ia tau. Heoi anö, ko te hua i te mutunga, e rima kë ngä whare hokohoko a Hünia i Te Teko, he whare kai, he whare mïti, he whare poke paraoa, he whare piriote me te whare pikitia. I tua atu i ërä ka whakahaeretia e ia he waka hei kawe haere i ngä tängata - he tekehï. Kätahi ka whakatüngia he whare nohonoho mö ngä tängata kore käinga. Tae atu ki ngä pänga whenua, i te tïmatanga e whä kë äna whare miraka i runga i ngä pänga whenua. Ka kitea ai te äta kakama me te möhio o tënei koroua o Hühana. Arä hoki te körero, “E kore e taka te parapara a öna tïpuna; tukua iho ki a ia”. Nö reira, ahakoa kua tau tënei hönore nui ki runga ki a Huhana, ka taka iho hoki hai whakarangatira i öna hapü maha me öna toronga ä-iwi huri i te motu. “HE TAONGA TE REO” Koianei te auë a Te Taura Whiri i te Reo Mäori mai i te aranga ake o te röpü nei. Kai te haere tonu tä rätau auë i tënei wä. He aha te mahi a Te Taura Whiri i te Reo Mäori? Me kï he kaitiaki rätau nö tö tätau reo. He poipoi, he whängai, he arahi i te huarahi kia kore ai e hemo, e ngaro ki te pö. Ka tuhaina mai wëtahi kupu hai täpiri atu ki te reo o tënei wä, ngä kupu i hauhaketia ake nö te ao tawhito, ngä kupu hai turaki atu i ërä i hangaia mö ngä kupu höu a-tauiwi. E whakamahara tonu ana i ngä wä katoa, he taonga te reo. Äe, he tino taonga e hika mä! Kai a tätau tonu, kai te iwi te rongoä mö te oranga o tö tätau reo. Nonoketia, körerotia i ö tätau käinga, i runga i ö tätau marae, i waenga pärae arä, atu arä atu i ngä wä katoa. Heoi anö tä te Taura Whiri he äwhina, he whakahau, he tautoko mai i a tätau, i ngä kaiwhakaako, i ngä kaimahi, i ngä kaihautü o ngä whare whakaaroranga katoa huri i te motu. Kia aroha ki tö tätau reo rangatira e hika mä. Mana Wahine - Huhana Rokx Wi Haare Hunia = Mero Pätangata nee Rameka Marcia Huhana Ko Huhana me töna whaea a Rose Pere Ngä wahine toa, mau räkau 6 E ai kï ngä körero o te ao täpoi o Aotearoa, käore he hui i tua atu i te hui o Te Tapoi Tutakinga o Aotearoa (TRENZ). I whakatüria te hui o TRENZ ki Rotorua i te marama o Haratua. Ko te kaupapa matua o tënei hui ko te mahi täpoi, ä, kia tütaki ngä Kamu- pene täpoi o Aotearoa ki ngä “kamu- pene hoko haerenga” o te ao. Ko tä rätou mahi he körero ä-kanohi mö ngä hua o ä rätou ake umanga. I whakatüria tënei hui ki Rotorua mö te wä tuatahi i tënei tau. Nä tërä, ka kitea e te ao whänui te kaha o Te Arawa me Aotearoa whänui ki te manaaki tangata. Koia nei te tino hohonutanga o te mahi täpoi. Tata ki te 400 ngä umanga kamu- pene täpoi mai i Aotearoa i tae atu ki te hui. Tata ki te 30 o ënei he kamu- pene Mäori. Ahakoa pakupaku noa iho ngä umanga Mäori, ä ahakoa nui hoki te utu o te hui o TRENZ, e piki ana te nui o ngä umanga Mäori i tae atu ki tënei hui. Anö nä, e kite ana rätou i ngä hua o te hui nei otirä e hoki mai ana ia tau, ia tau. E ngäkaunui ana te nuinga o ngä “kamupene hoko haerenga” ki ngä kamupene Mäori, i te mea e kimi ana rätou i ngä ähuatanga hohonu me te wairua ahurei o Aotearoa. He maha ngä kamupene e tautoko ana i tënei hui. Ko tëtahi ko Man- aakitanga Aotearoa (Tourism New Zealand). Ka tono ngä tari katoa o Manaakitanga Aotearoa, puta noa i te ao, ki ngä “kamupene hoko haerenga” o täwähi, kia haramai ki Aotearoa mö te kaupapa o TRENZ. He whäinga anö tä Manaakitanga Aotearoa i tënei tau, “ko te Wiki o te Reo Mäori”. Ka mahi tahi a Manaaki- tanga Aotearoa me Te Taura Whiri i te Reo Mäori ki te körero ki te hunga i tae atu ki a TRENZ mö te Kaupapa o “Te Wiki o te Reo Mäori”. Ä, ko te kaupapa mö tënei tau ko te mahi täpoi. Ahakoa Mäori mai, tauiwi mai, ko te tümanako o ënei tari e rua kia akiaki i te ao täpoi o Aotearoa ki te körero i te reo me te ako anö hoki i te reo ki ö rätou manuhiri. Te Täpoi Tütakinga o Aotearoa (TRENZ) 2007 Nä Henare Johnson, nö Ngäi Tühoe Aotearoa i tënei tau, “ko te Wiki o te Te Pöwhiri i timataria i te hui Täpoi Tütakinga o Aotearoa (TRENZ) 2007 7 Whakaarohia. Ko koe tënä e whakariaka koi ana ki te whai i tö reo i te ao, i te pö. Ahakoa e haere ana koe ki hea ko te taki o te reo täu e rapu nei, ä, ehara i täna taki noa, ekari ko töna reo pärekareka hai möhukihuki i a tarika, ko töna whakaräkeitaka hei whakawai i a kamo, ä, ko töna tiketiketaka hai kukume i a manawa. Heoi, ko tërä reo me öna ähuataka miharo nei, me uaua ka kite i tö käika, i tö ao. Tërä pea ko koe anö tërä e noho könau nui ana ki tautaia taki ki te Waipounamu nei. Ahakoa te tokomaha e aro atu nei ki te ako i tënei taoka puiaki ä tätou, ko te nuika käore anö kia eke ki tërä o kä taumata e tika ana möna, ekari kë ia kei kä rekereke o te mauka teitei e äwhiowhio haere tonu ana. Kätahi ka tae mai tëtahi ope. He rite tonu te hokika mai o tënei ope ia tau, ia tau. Ehara i te ope noa! Ko töna waka, he waka unua, he waka whakairo, ä, ko kä utaka ko kä kete taoka o te reo hai whäkai i te iwi ahakoa ko wai, ahakoa nö hea. He waka whakaora i te reo, he waka whakatairaka i te reo kia rakona tana orooro ki wïwï, ki wäwä. He waka huia tënei e pupuri ana i kä kupu me kä körero tuku iho a kä tüpuna, Kura Reo ä, ka tohaina ënei huia kaimanawa i ruka anö i te käkau märoharoha, i te käkahu mahaki ki te marea. Ka tau te waka ki hea? Ka tau ki Ötahutahi ki te Waipounamu. Ka tau ki te Puna Wänaka, ka tau mai ki te tai o Mahaanui ko te waka reo. Ko te kaihautü ko Timoti Karetu, rätou tahi ko kä taua rakatira, ko kä pöua rakatira o töna tira, ko Te Wharehuia Milroy tërä, ko Anita Moke tërä, ko Rähera räua ko Te Waihoroi Shortland ërä, ko Materoa Haenga tërä, ko Hïria Tümoana tërä, Ko Wïha Te Rakihawea tërä, ko Wayne Ngata tërä. Ka tü te ihiihi, ka tü te wehiwehi! Mai i kä rekereke ki te panekiretaka o tautaia mauka te reo i haereere, i rërere, i topa, i häro anö ko te kähu e koko ana i kä paiao. Mö te wä poto noa iho nei, ka rewa ake kä manawa ki kä raki, kä manawareka te huka hiakai ki te reo kua roa e pïkoko i te reo. Ko te Kura Reo ki te Waipounamu tënei, ko te kura tuawhitu ki tënei taha o te Moana o Raukawa. Mo te roaka o tautaia wiki i noho a Manawarü räua tahi ko Manawareka i kä puku o kä akoka i a rätou e haere atu ana ki ä rätou karaihe. I whai wähi a Manawarü i te nui o te mahi, i te änini o te mahuka me te mïharo hoki o kä akoka ki te noho tahi ki ënei tohuka o te reo. Ko te wähi i a Manawareka, ko te nui o kä hua i riro i a rätou, ko kä kupu höu, ko kä körero höhonu me kä körero whakakata i te takata, ä, käore i kö atu i te noho tahi i te reo rumaki, e rumaki ana i tö tätou reo, i te ao, i te pö. Ki a koutou katoa i takahi i te nuku o te whenua ki te hara mai ki tä mätou Kura Reo, nei rä te whakamiha atu ki a koutou katoa. Mei kore koutou hai tütakitaki i kä ahi reo o tënei pito i kä wä o ä tätou Kura, ki te whakahoahoa anö ki a mätou e tiaki ana i aua ahi mö te roaka o te tau, ka uaua kë atu tautaia mahi tiaki, ä, ka noho tërä hai mahi mokemoke, hai mahi whawhati kö. Ki a Timoti mä, kai te häkoro o te reo koutou ko tö tira ahurei, käore e mutu kä mihi ki a koutou katoa kua roa e pïkau ana i tënei kaweka mö tätou. Manawa mätou i whakaae koutou ki te hoki mai ki tënei pito, ki tënei kaupapa. Nö mätou te marikanui, nö mätou te marikanui. Tënä koutou katoa. Nä Hana O’Regan, nö Ngai Tahu Kauhautia te kauhau o te riri, kauhautia te kauhau o te rongo. Ko te ariä ia o tä Mick Brown o ngä iwi o Te Taitokerau körero, hei kauhau whakamihi i te rä whakamahara i te hekenga toa ki te pö. Ko te ope höia i whakamaharatia, i tangihia i te kauhau tuatahi o Whakaata Mäori, hei päho ki te motu, ki te ao, i te rangi whakamahara i ngä toa i hinga i te pae o te pakanga. Ko tä te tamariki titiro, ko tö te tamariki whakaaro täna i whakataki mai ai. He kitenga anö äna i a ia ka tipu i te wä o te pakanga tuarua. He aha koia tä te tamariki titiro ki öna mätua e taki haere ana ki te pakanga ki whenua kë, ki tawhiti; ka mahue iho a Aotearoa nei i te pä tüwatawata o Tangaroa. He aroha tonu i rangona, he manaaki, he taumärie, engari kei mamao te whiu a te kino o Mate. Mätätahi ana te takahi atu, mätäpüputu ana te hokinga mai. Koia hoki tä te pükörero nei, tä Mick Brown. Ko täna anö he tïkaro i te marama kia moana te whakaaro, kia kitea te aroarowhenua o tana kauhau mai. He tohunga tonu ki te whakatakoto kupu, ki te whakairo körero, ki te whakanikoniko, ki te whakanakonako; e hika kei whea mai te whakapanekiretanga o te reo kia möteatea ake ai te manawa ki te hunga mate o Te Hokowhitu a Tümatauenga. Ka mutu he rongomau, he whakamihi, he whakamahara ki a rätau te tikanga o äna körero me te whakahau anö i a tätau kia puritia tënei mea te rongomau, kia kaua rawa hoki e wareware ki a rätau. ‘E kore rätau e taikoekehia, pënei i a tätau e mahue ora nei E kore te wä e whakarühä i a rätau, ngä tau ränei e whakahë I te tönga mai o te rä, i te uranga i te ata Ka maumahara tonu tätau ki a rätau.’ Nä rätau, mö tätau Nä Wayne Ngata, nö Ngäti Porou, Ngäti Ira, Te Aitanga a Hauiti Te Mahi Reo MäoriTe Mahi Reo Mäori 8 Te Mahi Reo Mäori Imua: Mere McLean Iwi: Tuhoe Türanga: Kaikawe körero Wähanga Mahi: Te Kaea Whakahaere: Whakaata Mäori I pehea tö uru ki roto i tënei tümomo mahi, ä, he aha ngä körero mö tö mahi ki reira? Kätahi anö au ka uru ki roto i tënei tümomo mahi, engari kua roa au e mahi ana ki roto i ngä mahi päpäho reo Mäori. I tïmata ake aku mahi päpäho i te reo irirangi ä-hapori o Murupara, ko Rangatahi ERFM. Atu i reira i haere ahau ki te reo irirangi o Ruia Mai ki Tämaki Makaurau, he wähanga tënei kei raro i a Mai Media Ltd. Ka mutu au i Ruia Mai, ka haere au ki te reo irirangi Mäori o Te Manuka Tütahi ki Whakatäne. I reira ka uru au ki roto i ngä mahi o te pepa Mäori o tëra rohe, a Pü Käea. I tënei wä kua uru au ki roto i ngä mahi päpäho ki runga i a Whakaata Mäori - Mai te wä i tïmata au ki roto i tënei mahi - Kötahi tonu taku whakaaro, taku pïrangi “Kia whakapaoho ki roto i te reo Mäori” - “Kia toitü töna kakara ki ngä töpito o te ao”. Ki te mau koe ki tërä whakaaro - ka iti rearea, ka teitei ngä whakaaro. He aha ngä momo tohu me whai te tangata kia uru ki roto i tënei momo mahi? Möku ake, tuatahi me mau pai koe ki tö reo Mäori. Me whai hoki i ngä tohu e hängai ana ki te kaikawe körero. Ki te whare wänanga me whai koe i ngä tohu e hängai ana ki ngä mahi päpäho. Kua roa te wä e hiahia nei koe ki te mahi i roto i tënei momo mahi? Mai i te wä i timata au ki roto i tënei mahi – Kötahi tonu taku whakaaro, taku pïrangi “Kia whakapaoho ki roto i te reo Mäori” ahakoa te aha, i kite au ka täea te whakatinana i tënei whakaaro ki roto i ngä mahi reo irirangi, pouakawhakaata. I te wä i uru au ki roto i te kura tuarua, ko te whakaaro nui i puta, mai i ngä tauira me ëtahi o aku kaiako, “käre e täea te whiwhi mahi ki roto i ngä ähuatanga o te reo Mäori”, ki ahau i te hiahia au ki te huri i ö rätou whakaaro. I tënei rä, ka täea e au te kï, i kite au i tëra oranga. Mai tëra wä i uru au ki te whai i ngä tapuwae o Hinerangi Goodman, o Tini Molyneux mä. He aha te mea tino rawe i roto i tënei mahi? He tütaki tangata, whanaunga - Mä tënei mahi ka täea e koe te whakarongo ki ngä körero a kui mä, a koro mä - ngä pakiwaitara a Nö te tau 2003 i whakamänu te Käwanatanga i töna Rautaki Reo Mäori hei ärahi, hei whakatöpuni hoki i ngä mahi a öna tari ki te whakapiki i te reo Mäori. Kua nui ngä hua i puta i ngä tau kua höri, pënä i te kaupapa a Körero Mäori (nä Te Taura Whiri) me ngä pütea höu kua whakawhiwhia ki ngä mahi päho Mäori. Heoi, anö tata nei, i hui tahi ai ngä tumuaki o ngä tari matua ki te whakahöu i tö rätau ü ki te kaupapa nei. Ko Te Taura Whiri tënä, ko Te Puni Kökiri tënä, ko Te Mängai Päho, ko Te Tähuhu o Te Mätauranga, ko Te Puna Mätauranga, ko Te Manatü Taonga anö hoki. Kotahi anö te kupu a ënei tari, me tautoko te Rautaki Reo Mäori, ka tika. Kätahi ka waitohua ko te pukapuka whakaü i te Rautaki. Ka riro mä tënei pukapuka e tohu ngä mahi e kotahi ai te hoe a te waka. Nö muri mai, ka körerotia ngä kaupapa höu a ënei tari hei tautoko i te reo. Ko te marautanga tënä i körerohia e Te Tähuhu, arä, ko täna pukapuka hei whakaatu i ngä akoranga hei whakaako ki ngä tamariki e kuraina ana ki ngä kura reo Mäori. Ko te whakatairanga i a Matariki tënä, arä, ko tëtahi kaupapa e whakaarohia ana e Te Manatü Taonga ki te häpai i tënei rangi mo- tuhake hei rä nui whakaharahara mö Aotearoa. Ko Te Wiki o te Reo Mäori tënä, i körerohia e Te Taura Whiri hei wä e whakatairangatia ai te reo ki te motu whänui. Tere tonu te tautoko mai a ngä tari i ënei kaupapa. Tüturu märika, he nui tonu ngä mahi e köki- ritia ana hei whakapiki i te reo ki öna taumata e tika ana. Heoi, kawea katoatia ënei mahi i runga i te möhio kei te iwi tonu te oranga o te reo Mäori, arä, kei ngä ngutu o te hunga nö rätau tënei reo, ä, mä te körero anake e ora ai te reo. Ko tä te Käwanatanga, he tautoko, he tautoko, he tautoko. Nö reira, e kare mä, kia kaha anö tä tätau kökiri ngätahi i ngä mahi nei. Te Rautaki Reo Mäori – Kawea ki öna Taumata Te Mahi Reo Mäori Nä Tipene Chrisp Te Mahi Reo Mäori Te Mahi Reo MäoriTe Mahi Reo Mäori 9 22 Poutü-te-rangi – 22 Whiringa-ä-nuku Te Whakaohonga – Te Whakaaturanga Whakaohonga Te Taiwhanga o Toko Mata, Ötautahi Waea: 021 024 861 33 Ipurangi: www.ruapick.vc.net.nz 30 Haratua – 15 Höngongoi Moko Puna –Ngä whakaaturanga o ngä Taonga Ora. Te Whare Taonga o Waikato Kirikiriroa Ingoa whakapä: Denise Mathers I-mëra: denise.mathers@hcc.govt.nz Waea: 07 838 6606 Waea Whakaahua: 07 838 6571 31 Haratua – 02 Whiringa-ä-nuku Ngä pukatono o te Kaupapa Tahua Hapori Auaha Far north District Ingoa whakapä: Justine Croft Waea: 09 401 5294 9 Pipiri – 5 Here-turi-kökä Ko Tawa – Tüpuna Mäori o Aotearoa Te Whare Taonga o Rotorua, Rotorua I-mëra: rotoruamuseum@rdc.govt.nz Waea: 07 349 4350 Waea Whakaahua: 07 349 2819 18 Pipiri – 12 Here-turi-kökä Matariki me te Köwhaiwhai Te Whare Taonga o Whängarei Te Wähi o Cafter, Whängarei I-mëra: admin@whangareiartmuseum.co.nz Waea: 04 430 4240 Waea Whakaahua: 09 430 4208 22 Pipiri – 21 Höngongoi Tepeke Korua – Whakaaturanga Matariki Objectspace, Te Huarahi o Ponsonby, Tämaki-makau-rau I-mëra: info@objectspace.org.nz Waea: 09 376 6216 Waea Whakaahua: 09 376 6246 27 Pipiri – 21 Höngongoi Space Invaders: Whakaaturanga Ki te Whei Ao, Ki te Ao Marama Art Station Ponsonby Tämaki-makau-rau I-mëra: artstation@aucklandcity.govt.nz Waea: 09 376 3221 Waea Whakaahua: 09 376 7645 6-8 Höngongoi 10-4 ia rä – kore utu He Mäori i te Taone – Te Atamira Taiwhanga ASB Tämaki-makau-rau I-mëra: admin@maoriinthecity.com Waea: 09 336 1670 Waea Whakaahua: 09 336 1671 Ipurangi: www.maoriinthecity.com 31 Here-turi-kökä AUT Mäori expo Te Pokapü o Aotea Te Tiriti o Queen Tämaki-makau-rau Ingoa Whakapä: Renata Blair I-mëra: renata.blair@aut.ac.nz Waea: 09 921 9468 Waea Whakaahua: 09 921 9207 01 Mahuru Ngä Kura o te Motu Kapa Haka Toa Tekau 2007 Taiwhanga ASB, Tämaki-makaurau Ingoa Whakapä: Te Kawe Ratu I-mëra: tekawe@rakaumangamanga.school.nz Waea: 07 828 9013 Waea Whakaahua: 07 828 80880 01 Mahuru – 31 Whiringa-ä-nuku Kia ora California San Fransisco, California Toi Mäori I-mëra: toimaori@xtra.co.nz Waea: 04 801 7914 Ipurangi: www.maoriart.org.nz 10 – 12 Mahuru Te Akatea Hui ä-Tau, ä- motu o ngä Tumuaki o Aotearoa 2007 Te Hötëra o Brentwood, Kilbirnie Te Whanganui-a-Tara Ingoa Whakapä: Sophie Tukukino Waea: 04 235 9617 Waea Whakaahua: 04 235 9156 14 Mahuru Ngä Tohu Wiki Reo Mäori Te Taura Whiri i te Reo Mäori Waea: 04 471 0244 I-mëra: catherine@tetaurawhiri.govt.nz 8 Whiringa-ä-rangi Te Rä Häkinakina, Ahurea Tamariki 2007 Te Kura Kaupapa Mäori a rohe o Mängere Comet crescent ,Mängere Te Taone Nui o Manukau Te Kura Kaupapa Mäori ä-rohe o Mängere Waea: 09 275 1821 Waea Whakaahua: 09 275 9384 24 Whiringa-ä-rangi Ngä Tohu Häkinakina Mäori ä-Motu 2007 Pokapü o Energy, Rotorua Ipurangi: www.maorisportsawards.co.nz 26 – 27 Whiringa-ä-nuku Ngä moemoeä ki te Reo Te Hötëra o Novotel, 175 Te Tiriti o Cuba, Papaioea Ingoa Whakapä: Brenda Soutar/Milton Rauhihi Waea: 027 256 8366 I-mëra: tautawhi@xtra.co.nz Maramataka 2007