he muka june 07print.indd Ko Taniera, ko Mero me Orini H e P i t o p i t o K ö r e r o n ä Te Ta u r a W h i r i i t e R e o M ä o r i Ohorere ana mätou i tënei wä, nä te nui o ngä tamariki Mäori e tükinohia ana i roto i te tara ä- whare. Ahakoa taea ai e tätou te kï, nä ngä taumahatanga o te mahi whakakainga a te Päkehä tënei ähuatanga; ahakoa taea e tätou te aro kore ki ngä mahi whakaputa körero a te hunga päpäho e pä ana ki ënei, me whakaae anö rä tätou, käore e taea te karo te korero, käore ä tätou tamariki i te manaakitia hei taonga, nä reira ka tangi te ngäkau. Kei te tiro au ki tënei kaupapa me taku hängai ki te whakaaro, me ahuru kë tätou i ngä whakatipuranga, ä tätou tamariki, hei wähanga nui o tö tätou hiahia kia ahuru ai, kia ora ai tö tätou reo. Inä hoki, mä wai e kawe tö tätou reo i nga rä kei mua mehemea kei te tuku tätou kia tükinohia te kaikawe i te reo, arä ko ä tätou tamariki? Ka pëhea kë te körero mö te tangata e kï rä, ko te tangata te mea nui rawa atu o te ao, inä hoki, kei te märama tätou käore i te pënei rawa te manaaki i te katoa o ä tätou tamariki. Me pëhea tätou e whakatinana i te whakaoranga o tö tätou reo, i a tätou e möhio nei, käore i te tika tä tätou tiaki i ä tätou tamariki, e puta ai te oranga whai kounga. He pai ki a au te whakaaro taketake, ko te whänau “te pä harakeke”. I a au ka whakaaro i tënei, e kite ana au i ngä rau pakere o te harakeke e potae ana i ngä tipu tokotoru kei te pü o te harakeke, arä, ko te whäea, ko te päpä, ko te tamaiti. E kite atu ana au i te whänau whänui e karapoti ana, e tautoko ana, e mau ana ki te oranga o taua pütake i te mea, ko ia te take matua o töna tipu hei tipu kotahi. Ki te mau i te whakaaro nei ki roto i te horopaki o näianei, me whakaae rä tätou, ehara ko te whänau pü anake te take e puta ai te mahi tükino tamariki, engari he take tënei e pä ana ki te hapori, me ngä uara o taua hapori. E whakarite ana Te Taura Whiri i te Reo Mäori ki te mahi i te taha o ngä pokapü me ngä whakahaere e mahi ana ki te kaupare i ngä ähuatanga tukino i te hunga tamariki. I tënei wä tonu kei te whakamäori körero mätou mä te hötaka SKIP e kawea nei e CYF me te Manatü Whakahiato Ora. E tautoko ana hoki mätou i te hötaka e kïia ana ko ‘Atawhaingia te Pä Harakeke’ e whakaratohia ana i tënei wä e te Tähuhu o te Mätauranga. Kua pënei tä mätou aro i näianei, i te mea e whakapono ana mätou, he mea nui anö te mahi atawhai tamariki, përä tonu ki te nui o te mahi whakaora i te reo. Käore e taea e tëtahi te whakakore i tëtahi atu. Putanga 20 (1) Köanga 2007 Atawhaingia Te Pä Harakeke 2 Koinei te mihi whänui atu ki ngä töpito e whä o te motu. Ki ngä tängata katoa e häpai nei, e hiki nei i tö tätou reo rangatira, tö tätou reo o namata, tö tätou reo whakaoraora ä- tinana, ä-wairua, ä-hinengaro hoki. Huri noa ki a rätou e hinga atu rä, e hinga mai nei. Ngä mate huhua katoa. Otirä, ki a koe rä Hohepa Kereopa, a Whakahuihui Vercoe, a Sydney Keepa Jackson, a Pita Samuels. Me koe hoki e te whaea, te karinimämä ko Kataraina Sarich. Nui ngä roimata, nui ngä mamae. Otirä, rätou ki a rätou. Tätou ki a tätou, te hunga ora. E te Kïngi Tuheitia e noho mai nä i te ahurewa o ö mätua tïpuna. Paimarire. Tënei te mihi, te hönore ki a koe. Me tuku ngä mihi ki te Minita Mäori a Parekura Horomia. Ki a koe anö hoki e te Toihau Erima Henare me ngä Kaiwhiri o runga i te Poari o Te Taura Whiri i te Reo Mäori. E aku rangatira, tënei te mihi ki a koutou. Huri kau ana ki ngä mätua, ngä kaiäwhina, koutou katoa e mahi ana i waenganui i ö koutou whänau, hapü ki te whängai i te reo kia tipu, kia puäwai. Tënä tätou katoa. E whä marama te roa o taku noho i Te Taura Whiri i te Reo Mäori nei, ki ahau he tina te haere. Nä te Poari o Te Taura Whiri i te Reo Mäori i hömai te whakamanawatanga kia ärahi i te tari nei. I tü te Wiki o te Reo Mäori i te wä 23 ki te 29 o Höngoingoi 2007. Ko te mahi Täpoi te kaupapa mö tënei tau, ä, i whakarewatia i te Teihana Rerewhenua i Te Whanganui a Tara. Ä, i tü të pö whakanui i ngä tohu mö Kupu Whakataki te Wiki o te Reo Mäori i te 14 o Mahuru. Taumaha ngä mahi i te marama o Mahuru, e toru hoki ngä hui whakaritea, arä, ko te Hui Taumata mö te Reo Mäori tërä, ko te Hui Kaiwhakamaöri tërä, ä, ko ngä Tohu mö te Wiki o te Reo Mäori tërä e haere rere ana i roto i te wiki kotahi. Ko te kaupapa o He Muka mö tënei koanga, ko te tamaiti me te pä harakeke, ä, te whakanui hoki i te whänau. Me tüpato hoki ngä kaiwhiu körero, ki ngä reo irirangi me ngä pouaka whakaata i a rätou e whakamiramira ana i te taha kino o te Mäori. Kei a tätou ënei taumahatanga e pikau ana, aua ähuatanga e pëhi nei i tö tätou iwi, engari nä ngä hë a ëtahi torutoru nei, kua mate ko tätou katoa ki te waha. Ki te hoki tätou ki ngä tikanga i waiho mai e kui mä, e koro mä, ka märama ake te titiro ki ä tätou tamariki, mokopuna pënä he taonga tuku iho i a rätou mä. Mä tënei putanga e huri ai tätou ki te hiki i te tüähua o ngä whänau Mäori e ngaro nei i roto i ngä taumahatanga o tënei ao hurihuri. Mä te reo Mäori anö e huri ai tätou katoa ki te huarahi e tika ana kia poipoia rawatia ä tätou tamariki, mokopuna i raro i ngä tikanga whakahaere a ö tätou mätua tïpuna. Kia pai tö pänui haere. He tangata matapae a Sydney Keepa Jackson, e taea hoki e ia te kite te wähinui o te porotehe hei huarahi whakaputa i te oritengatanga Mäori ki te iwi whänui o Aotearoa. Me whakamihi rä a Sydney mö töna pakanga kia uru te reo Mäori ki roto i ngä wharekura, me te kauneke i ngä mahi o te Tïriti, te whakaoranga o te reo Mäori, äna mahi i roto o te kähui uniana kaimahi, ngä mahi porotehe whenua, tae atu ki Takaparawha , me te whakatütanga o te hauora Turuki Health Care i Tämaki Makaurau ki te Tonga. Moe mai rä e hoa, e kore warewaretia te takoha me tö pümautanga. Moe mai rä i te moengaroa . . . . . . . He mihi ki a Sydney Keepa Jackson Kei Roto Atawhaingia Te Pä Harakeke Kupu Whakataki He mihi ki a Sydney Keepa Jackson Hohepa Kereopa E töku kurupounamu, kei hea koe? Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea a Mä Te Reo - Rauna Tuarima 2006 Whakanuihia ana ngä takoha tino nui mö ngä ähuatanga Whakawhanaunga ä-Iwi Te Rä o Te Reo Mäori Pürongo Hui Kaiwhakamäori Te Wiki o Te Reo Mäori 2007 Ngä Tohu mö Te Wiki o Te Reo Mäori 2007 Te Hui Taumata mö te Reo Mäori Maramataka 1 2 2 3 3 4 6 7 8 9 9 12 13 Nä Huhana Rokx 2 Te Taura Whiri i te Reo Mäori Pouaka Poutäpeta 411 Papa 14 Investment Centre, Te Ara o Ballance, Te Whanganui-a-Tara Waea:64 4 4710244 Waea whakaahua: 64 4 471 2768 Ï-mëra: tereo@tetaurawhiri.govt.nz Paetukutuku: www.tetaurawhiri.govt.nz 3 Nö mai rä anö he tino taonga te häkui mö te häpori Mäori. Ko täna mahi he mea tüturu, he mea arataki, he mea whakamömori mö töna iwi. Mai i te orokohanga o te rangi me te whenua i noho nei hei ähuru möwai me te hä o Hineahuone. Ka riro ko te wharetangata te ara whakarite kia puta ki te wheiao, ki te ao märama. Koia tonu te mana tüpuna e heke iho nei ki ngä käwai rangatira ki ngä pito katoa o te motu. Nö reira kë te mana o te kuia. Ka anga tonu atu taku mahara ki te Tai Tokerau ki te iwi o Ngä Puhi Nui Tonu. He ähuatanga anö töna, he momo anö kei öna hapü rangatira katoa. Kei a mätou, tätou katoa pea, ëtahi kuia e noho ana hei mana tiaki ki äna mokopuna ä-tätai, ä-kaupapa ränei. Kei Waimate te käinga o te whänau Toia me tö rätou whare tupuna, ko Te Kauri. Ko reira te wähi noho o Kataraina Sarich, tö mätou puna atawhai. Ahakoa kua mate noa atu tënei kuia o mätou e kä tonu mai ana tana menemene me äna kupu äwhina. Ä, e noho koromeke ana te wairua ki te mahara ake ki a ia. Pöhëhë tonu ahau kei reira tonu taku hononga ki te ao märama. Me te möhio hoki kei reira a ia e pöngerengere ana i te käpura kia mahana pai a manuhiri mä. He reka rawa tana hapa i horahia hei kai mö te tinana me te hinengaro. E kore e warewaretia ö kupu äwhina; he puäwaitanga o te märamatanga Mäori kia oho ake ngä whakatupuranga höu. Ko ia tonu te ükaipö mö ö mätou reanga katoa, mö te iti me te rahi, Mäori mai Päkeha mai. Nä te aha i përä ai? Nä tana taunga ki ngä tüähua katoa o te tangata me tana möhio ki öna tikanga Mäori. Ka whakapono rawa ia ki töna atua hei oranga tonutanga E töku kurupounamu, kei hea koe? möna, me töna iwi Mäori. E kore i memeha tana aroha ki te tangata puta noa i te ao. Ka mutu, ka whakatinanahia e Te Kuia nei te mana o te wahine me te manaaki a Te Kuia ki te käinga. He puna roimata, he reo tuatahi, he manu tioriori hoki. He puna reo anö Te Kuia mö öna hapü me töna iwi. Nä Kataraina anö i hakapau tana kaha mö te reo Mäori te take kia tü te reo hei reo körero mö töna iwi Mäori. Ko räua ko tana tuahine a Eva Toia i noho pukumahi mö te reo me Te Taura Whiri i te Reo Mäori. I a räua hoki te mahi whakamärama i ngä kupu o Te Taitokerau mö te papakupu reo Mäori. Nä räua anö i whakatü ngä wänanga wetewete reo mö ngä kaumätua o te käinga. Ka ora tonu atu ä räua mahi i te paetukutuku o Te Mätäpuna. Kei reira tonu te tauira whakatä, ngä waihotanga iho o ënei wähine whakaora i te reo Mäori. E kore e taea he kupu noa iho te whakaputa i tö mätou mokemoke mö ënei Kuia me te taonga o te häkui. “Me darlings” Kia whakaoho koe i taku moe Ko te Whatutürei a Rua I whänau a Hohepa i roto i tëtahi käuta i Te Waimana i te tau 1946. He tohunga rongonui a Hohepa mö ngä rongoä Mäori. He maha rätau i roto i tö rätau whänau, ä, i whängaihia katoa rätau e ngä kuia, koroua. Ko ënei kuia, koroua i whänau i ngä tau 1800. Nö könei, ka whängaia a Höhepa ki ngä kaimäro, ä ka äkona hoki ki te mahi raranga (arä kete, whäriki, käkahu), whakatö kai, karakia, kohi mätaitai, whakatakoto whakaaro. He maha noa atu ngä pümanawa i a Hohepa, nö nä tata tonu nei ka kitea ngä hua.. Ko ngä hua i puta mö ënei mahi i te wä e ora ana a Hohepa, ko te whakatutuki i te ähuatanga o te tä i tëtahi pukapuka i tuhia Hohepa Kereopa Nä Hema Teepa, nö TühoeNä Huhana Rokx Nä Haami Piripi, nö Te Rarawa, Te Mähurehure • e Täkuta Meto Leach (2001) Rangahau Tribal Medicinal Knowledge • e Täkuta Paul Moon (2003) A Tohunga Natural World: Plants, gardening and food. E ai ki ngä körero a ngä tohunga, he takoha nui tënei i mahue mai hei whängai ki ngä tamariki e puäwai ai i töna wä. Kua ngaro tënei o ngä mätäpuna pupuri i te körero o te ao tawhito. Näna i whängai ngä tängata e hiahia ana ki te whai i tënei mea i te kupu körero; kore hoki ia i mataku ki te whakatakoto i öna ake whakaaro. Arä näna ka ora ake anö ënei mätauranga mö “Matariki” i te wä i tü ai te whakaaturanga a Ngäi Tühoe i Te Papa Tongarewa 2001, 2003. He maha tonu ngä tängata i te möhio mö Matariki, engari nä Hohepa i whakapuaki ki te ao whänui. Anä ko “Matariki” tënä. 4 Matarua Federation of Mäori Traditional Martial Arts Wänanga Reo 3,000.00 Matarua Federation of Mäori Traditional Martial Arts 10,000.00 Te Whiringa o Ngä Kaikaranga Wänanga Reo 5,800.00 Aroha Ki Te Tangata Wänanga Reo 20,000.00 Awhio Management Services Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Billy TK Jnr Ltd Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 2,500.00 Brad Totorewa Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 5,400.00 Raukawa Trust Board Mäherehere Reo 10,000.00 Whänau Atawhai Komiti Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 500 Doreen Christie Hangarau Whitiwhiti Pärongo 27,500.00 Ake Associates Limited Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Kamureti Merania Moeke Whänau Trust Wänanga Reo 3,350.00 Ngä Uri o Te Waata Taunoa whänau Trust Mäherehere Reo 2,750.00 Te Matapihi Kapa Haka Group Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 3,000.00 Te Iwi Ngaro Dunn Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 3,000.00 Te Rünanga o Ngäi Tahu Mäherehere Reo 13,500.00 Te Aratoki Te Kakano o Waitaha Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 3,800.00 Joe O’Connor Wänanga Reo 12,000.00 Te Rünanga o Ngäi Tahu Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 4,000.00 Colleen Walters Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 2,400.00 Pounamu Promotions Ltd Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 2,000.00 Kaye-Maree Dunn Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 17,000.00 Koeau Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 4,004.00 Ngä Uri a Maata Ngapo Charitable Trust Wänanga Reo 3,400.00 Ngutunui Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 15,000.00 Kurawaka Ltd Wänanga Reo 2,500.00 Hokotehi Moriori Trust (Inc.) Wänanga Reo 15,000.00 Mäorimusic.com Ltd Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 40,000.00 Dunedin YWCA INC Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 3,000.00 Maungarongo Marae Committee Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 10,000.00 Ngäpuhi Hokianga Ki Te Raki Incorporated Society Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 6,300.00 Te Whänau o Te Kura Kaupapa Mäori o Ngä Mokopuna Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 2,500.00 Nigel How Rauemi Reo 6,561.00 Ngä Uri O Maia Tohiariki Whänau Trust Mäherehere Reo 2,500.00 Ngäti Ranginui Iwi Society Inc Wänanga Reo 13,810.00 NSW Mäori School of Learning Inc Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 6,200.00 Rapata me Hokimate Witehira Reunion Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 2,000.00 Takatü Charitable Trust Mäherehere Reo 15,000.00 Pareaute Nathan Wänanga Reo 5,180.00 Paula Pirihi Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 3,000.00 Pereniki Tauhara Wänanga Reo 22,500.00 Te Rau Aroha Whänau Wänanga Reo 10,000.00 Putiputi Te Wake Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 10,000.00 W.P & K.N.P Reweti Whänau Committee Wänanga Reo 5,000.00 Manukaruia Rauemi Reo 10,000.00 Mökai Käinga Mäori Centre Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 9,900.00 Koraunui Mau Taiaha Röpü Wänanga Reo 7,000.00 Te Riripeti Te Kohuroa Maihi Henare me Riki Eparaima Tarau Poutu Ahuwhenua Trust Wänanga Reo 5,800.00 Ruth Herd Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 5,000.00 Rourou Trust Wänanga Reo 12,330.00 Angitü Limited Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Insport Professionals Mau Räkau Wänanga Reo 3,000.00 Tainui Teachers Association Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 20,000.00 Te Mana & Doris Tohiariki Whänau Trust Wänanga Reo 7,500.00 Ihaia Hutana Mäherehere Reo 3,500.00 Patuwai Hapü Wänanga Reo 7,500.00 Pou Kapua Creations Trust Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 25,000.00 Ko ngä Kaiwhiwhi Pütea a Mä Te Reo - Rauna Tuarima 2006 5 TIKI.COM Mäherehere Reo 14,850.00 Tautoko Wahine Trust Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 4,000.00 Te Ao Märama Taapui Ltd Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 50,000.00 Tiahuia Kawe-Small Wänanga Reo 3,000.00 Ngäti Awa Community Development Trust Rauemi Reo 5,000.00 Whänau a Karuwai ki Tämaki Rauemi Reo 8,700.00 Kohuroa Ruwhiu Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 3,400.00 Te Pou o Tainui Incorporated Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 20,000.00 Tühoe Mätauranga Trust Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 15,000.00 Te Mana Moko Wänanga Reo 5,000.00 Tiwana Hibbs Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 820 Whakatupuranga Rua Mano Incorporated Society Wänanga Reo 20,000.00 Te Taumata Mätauranga o Ngäti Whakaue Rauemi Reo 24,850.00 Te Pou Tiringa Incorporated Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 7,800.00 Te Reo o Taranaki Trust Hangarau Whitiwhiti Pärongo 29,295.00 Creatrix International Hangarau Whitiwhiti Pärongo 38,200.00 Te Pou o Mangatäwhiri Kapa Haka Rauemi Reo 15,000.00 Adrenalin Ltd Hangarau Whitiwhiti Pärongo 10,000.00 AU Productions Mäherehere Reo 25,000.00 Rodgerson Media Group Ltd Rauemi Reo 40,000.00 Ngäti Rarua Iwi Trust Wänanga Reo 13,500.00 Grace Whänau Rauemi Reo 10,000.00 Puawai Productions Wänanga Reo 7,970.00 Takatü Charitable Trust Rauemi Reo 43,468.00 Ngäitai Iwi Authority Kura Reo ä-Iwi 54,153.00 Ngä Maungarongo Incorporated Society Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 9,150.00 NHW Publishers Rauemi Reo 15,000.00 Ngäi Te Ahi Wänanga Reo 14,250.00 Ngäti Pukenga Iwi ki Tauranga Trust Mäherehere Reo 25,000.00 Mereaira Hata Rauemi Reo 10,000.00 Molly Para Rauemi Reo 20,000.00 Te Matatini Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 5,000.00 Te Wairua O Te Ora Trust Wänanga Reo 10,000.00 Te Whänau o Rangiwhakaahu Hapü Charitable Trust Rauemi Reo 15,000.00 Hokotehi Moriori Trust (Inc.) Mäherehere Reo 20,355.00 IMIC Developments Limited Mäherehere Reo 2,700.00 Waikato Museum Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 20,000.00 Kia Ora Consultants Ltd Rauemi Reo 9,350.00 Te Whänau o Töku Mäpihi Maurea Kura Kaupapa Mäori Wänanga Reo 3,700.00 Radio Ngäti Porou Charitable Trust Rauemi Reo 25,000.00 Radio Ngäti Porou Charitable Trust Rauemi Reo 10,000.00 Kirsten Hapeta Rauemi Reo 15,000.00 Ngäti Rarua Atiawa Iwi Trust Wänanga Reo 29,000.00 Kahurangi NZ Mäori Dance Theatre Trust Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 17,793.00 Te Wänanga o Ngäti Kahungunu Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 12,400.00 Waimärama Mäori Committee Kura Reo - Whakapakari Reo 55,000.00 Katarina Mako Wänanga Reo 8,000.00 Te Röpü Komiri i Ngä Mahi Charitable Trust Wänanga Reo 15,000.00 Waimärama Marae Committee Hötaka Reo Mäori, Karaehe Akoranga 2,000.00 Scouting New Zealand Ngä Kaupapa Whakaaturanga/Whakatairanga 5,000.00 Advancement of Mäori Opportunity Incorporated Wänanga Reo 10,000.00 6 He tangi hotuhotu e, ki ngä tamariki e tükinotia nei. Haere koutou e te mano i kïia rä, ko koutou tënei i katohia e Ihowa o ngä Mano hei putiputi ätaahua, whakahirahira rawa i tana mära putiputi kei te rangi. Haere, haere, haere. Mö ngä whakaaroaro iho i runga i te kaupapa i horaina mai nei, ko te whänau, ka hanga whakahï au ki te whaikupu atu mö täku ake. Kua toru ä mäua tamariki ko taku wahine, katoakatoa tamariki iho i te rima tau. Hüuuri koaro pai (te whare, me ngä whakaaro katoa anöki o Mämä räua ko Päpä.) He ahakoa, menemene kau anö ngä päpäringa o tëtahi, rewa tonu atu a Päpä, häunga a Mämä, he körero kë anö möna! Ahatia, ko wai au hei tohutohu, hei aha ränei i te mahi whakatupu tamariki e hanga tamariki tonu nei anö ko au? Nö reira, e whai nei ko ëtahi kitenga noa ake öku i waenganui i aku tamariki mei kore tëtahi atu e whai hua i aua kitenga. (Ënei körero katoa, e hängai ana ki äku ake tamariki, ainei pea hore kau kë he pätanga ki wä ëtahi atu). 1. Ko ngä tamariki te käpia e piri tonu ai ngä mätua Whakapono ana au pau te kaha, penä kaua ä mäua tamariki ko taku wahine – kua mahue noa atu mäua. Ae rä, tërä noa atu ngä take e whai wähi mai ana, erangi e pënei märika ana ö mäua whakaaro tahi. I mua atu i te whänaunga mai o ä mäua tamariki, he tautohetohe te mahi, ko ngä take i tautohetohe ai he tino koretake rawa atu. Wera ana ngä toto i te tamarikitanga ai, aha ana ränei i pënei ai. Horekau aku whakamä ki te hura i ënei mea ki a koe i runga i taku möhio, te nuinga o ngä käpara taitamariki e pënei ana anöki. Ka whänau mai ngä tamariki nei, ka tau te rangimärie (häunga ëtahi wä ka körerohia a taihoa). Tahi au ka hinga atu ki te rapurapu, nä te aha? E mara, ehara i te mea nä te aha, nä te NGENGE. Ka pau tö kaha i ö mahi i te awatea, i ö mahi tiaki i ö tamariki i te pö, me pëhea e toe ai he ngoi mö te tautohetohe? Ko ngä tautohetohe i tirohia ai he mea nui i mua, nö te whaitamarikitanga – ka takekore noa iho. Ainei pea he painga huna tënei kei roto i te whaitamarikitanga. 2. Kia mataara i te wä i muringa tonu mai i te whänautanga Ko ä mäua tamariki e toru nei, i muri tonu mai i te whänautanga o tënä, o tënä, ka parori mäua. He aha i pënei ai? E kore e kore he maha ngä take, he ngenge, he kore nö te tinana, te hinengaro, te aha, e taunga ki tërä tüähua ara tonu i te pö, motuhake tö ao katoa, ka huri äwhiowhio i taua pëpi. Ahatia, ko te mea kë, kia märama ngä mätua hanga tamariki nei pënei i a mäua, kei konä taua taniwha e tatari ana ki te hopu i a koe, me te whakawehewehe i a kourua ko tö hoa. He aha te rongoä? Ko ö mäua whänau. Tënei tikanga tüturu nä täua, nä te Mäori i mua. Ehara i te mea, kotahi anö tangata e tiaki ana, erangi, ko te whänau katoa. Pëhea atu te pai, mënä e taea ana ëtahi o aua tikanga te whakahoki mai? 3. Ko te whänau whänui hei tänga manawa Ka hauwarea tö mäua moe ko taku wahine, ka peke mai ngä hungawai, ngä mätua ki te äwhina i te pïkau. Ehara pea i te whakaaro ki a mäua, erangi he aroha kë ki ngä tamariki. Pënä horekau he whänau hei äwhina mai, tënä pea hei ngä hoa. Ka kore i tërä, ko ngä röpü äwhina i te whänau. Kaua tätou e whakamä ki te rapu äwhina. Ko ngä Päpä pea ngä mea kaha te pängia e tënei mate. Heoi, ahakoa te ähua o taku whakatakoto i aku whakaaro, ehara i te kauhau, he kongakonga kau me tipako ake i töku ake ao hei äpititanga ki ngä whakaaro o ëtahi. Ko taua körero rä anö rä në... Ki te toua atu he paukena, ka tupu he paukena. He iwi paukena tätou? Atawhaitia ä tätou tamariki anö nei, horekau atu he mea kë atu o te ao nei. Ko Te Taura Whiri i te Reo Mäori tëtahi i te töpütanga o ngä röpü tekau mä tahi o ngä whakahaere i whiwhi i te tohu mai i te Kähui Tika Tängata e tautuhi ana i te takoha nei ki ngä ähuatanga whakawhanaunga ä-iwi ki Aotearoa. Ko ngä kaiwhakauru o te töputanga nei o te New Zealand Diversity Action Programme (NZDAP) kua köwhiria mai i ngä whakahaere e rua rau i uru mö ä rätou mahi nui mö te kanorau i te tau kua hori. He hono, he whakatairanga te mahi a NZDAF i ngä whakahaere e hiahia ana ki te whakapai ake i te kanorau ahurea me te whakawhanaunga ä-iwi i roto i ö rätou hapori. Ko te kaikömihana mö te Whakawhanaunga ä-Iwi me te Kähui Tika Tängata te takawaenga i te hötaka. Whakanuihia ana ngä takoha tino nui mö ngä ähuatanga Whakawhanaunga ä-Iwi Körero Nä Quinton Hita, nö Ngä Puhi Nui Tonu 7 Ahakoa te kaha me te whänui o te whakanuia o Te Wiki o te Reo Mäori mai i te tau 1975, e ai ki a Cathy Dewes, ko te Rä o te Reo Mäori i tü i te rä 14 o Mahuru 1972, te rä e tino maumaharatia ana e ia. “Koirä te wä i roto au i tëtahi röpü i hikoi ki te aroaro o te whare paremata i te taha i a Hana (Jackson) Te Hemara, ki te täpae i te petihana mö te reo Mäori e mau ana i ngä waitohu a ngä tängata 30,000.” te kï a Dewes. Ko te whäinga o te petihana nei, ko te whai kia uru te reo Mäori hei whiringa ki roto i ngä kura tuarua katoa o te motu whänui. Ko te whakamärama a Dewes, “Ko te whäinga o te Rä mö te Reo Mäori, ko te whakamöhio i ngä tängata katoa mo te pai o te reo Mäori me töna nui kia whai toiora ngä iwi Mäori tae atu ki ngä tängata katoa o Aotearoa. “He nui ngä mea i whakamahia e mätou kia puta ai te maha o ngä rongo körero i te hunga päpäho. I hikoi tahi mätou, i whakaako mätou i ngä toi kapa haka ki ngä kura kia tü ai rätou ki te whakangahau, ä, i tuhia e mätou he rerenga kupu kätahi ka utua e mätou ngä reo irirangi ki te whakaputa, ki te päpäho i ëtahi kupu Mäori me ëtahi kïanga, kïwaha hoki” Ko Cathy Dewes tëtahi i roto i ngä röpü tauira tokomaha o te motu, i tautoko, i taunaki hoki i te reo Mäori kia whakaakona ki ngä töpito katoa o Aotearoa. E kï ia, “I tono mätou kia puta Te Rä o Te Reo Mäori he körero mö te rima meneti i runga i te pouaka whakaata, ä, nä tënei ka puta ko Te Karere, ka puta ko tëtahi hötaka reo Mäori ähua rite ki a Country Calender ä, nä tënei ka puta ko Koha me te kähui hanga pikitia Mäori – ko Lee Tamahori te tauira tuatahi. I tü te hui a ngä Kaiwhakamäori o te motu ki te Kuratini Marae, Massey University, i Te Whanganui a Tara i te rä 14 o Mahuru. He kaupapa tënei e tü ana i ia rua tau ä, he whäinga tënei i raro i te Kaupapa Whäiti 2 – “Hui ä-motu, kia tü tëtahi hui ä-motu hei arahi, hei tohutohu, hei tautoko ä- ngaio, mä ngä kaiwhakamäori ä-waha, ä-tuhi hoki kua whai tiwhikete.” I tënei tau, i mahi mätou i te taha o te Kähui o Ngä Kaiwhakamäori o te Motu (NZSTI) ki te whakarite i tënei hui. E rua ngä tino whäinga o ënei momo hui. Tuatahi, ko te whakakao i te hunga kaiwhakamäori kia möhio rätou ki a rätou, kia puta he paku wä whakakotahi ai rätou ki te whakaputa whakaaro e pä ana ki nga ähuatanga o te ao o te kaiwhakamäori, tae atu ki ngä piki me ngä heke o te ao whakamäori o näianei. Tuarua, ki te hoatu wä whakangungu e märama ai rätou ki ngä kaupapa hoü kua ara ake, e möhio ai rätou ki te kawe i ngä momo mahi i roto i tënä rängai, i roto i tënä rängai. I tënei tau, i whakaaro mätou o te komiti whakahaere kia kotahi noa iho te rä o te hui, ä, kia whai mätou i ngä kaikörero kaha ki te whakaatu i ngä ähuatanga o ä rätou ake mahi, arä, ngä mea uaua, ngä taumata kounga e whäia ana e rätou. Nä tënei, i ähua hängai ngä mahi o te rä whakangungu ki ngä mahi a ngä kaikörero. Kua täpiria ki tënei pürongo tëtahi rärangi ingoa o ngä kaiwhakamäori i puta ake, me tëtahi rärangi kaupapa take mö taua rä. Kei runga tonu i tënä, i tënä o ngä kaiwhakamäori ki te utu i ä rätou utu mö te haere mai ki tënei hui. Nä runga i te paku o ngä moni i riro mai mä matou ki te whakahaere i tënei hui, käre i nui rawa tä mätou whakawhänui i ngä ähuatanga. Kei te täpiri te rärangi o ngä kaupapa i puta i te rä nei. I tino pai te haere o te hui ahakoa käore i tino nui ngä tängata i puta ake. Ähua rima tekau ngä tängata i puta ake ki te hui i tëtahi wä o te rä heoi, e 20 noa iho i rëhita mö te rä, ä, ki te täpiri i te kähui whakahaere e 25 ngä tängata whai tohu whakamäori i te hui mö te rä katoa. Whai i te powhiri, i tïmata te hui me ngä kauhau a ngä kaikörero matua o te hui, ko Henry Liu o te NZSTI räua ko Lee Smith o tö tätou tari. Ka pai tä räua whakatakoto i te ara körero mä te whakanui i ngä mahi a te kaiwhakamäori mä te äta wäwähi haere i ngä mahi a te kaiwhakamäori. Tuarua, i hängai ä räua körero ki tënei mea te kounga o ngä mahi whakamäori. Ka pai ä räua whakamärama, ä räua tohutohu, me ä räua whakatüpato. Whai atu i a räua ko ëtahi whakatakotoranga körero e pä ana ki ngä mahi whakamäori i roto i te Taraipiunara me ngä Koti ä-Rohe, ngä mahi whakamäori pukapuka tamariki, ngä hangarau höu përä ki te pumahara mö ngä mahi whakamäori, ngä mahi whakamäori möteatea me ngä mahi whakamäori mö te pouaka whakaata. Ka tino whakamihi mätou ki ngä kaikörero o te rä mö tä rätou ngaio mö te kauhau, me te aha, i nui ngä akoranga i puta ki te hunga kaiwhakamäori. I tutuki te whäinga kia piki te märamatanga a ngä kaiwhakamäori i puta ake, nui tonu ngä möhiotanga i taea e rätou te hopu ki roto i ä rätou kete mätauranga. Ko te mea nui rawa atu kua pakari ake ëtahi o ngä kaiwhakamäori i tae ki tënei hui. Pürongo Hui Kaiwhakamäori 14 o Mahuru 2007 8 I whakanuia Te Wiki o Te Reo Mäori i ngä rä 23 ki te 29 o Pipiri 2007. I whakawhanakehia te hängai o te wiki ki Aotearoa me te komokomo i te kaupapa täpoi hei wähanga o tëtahi hononga o te reo ki ngä tikanga manaakitanga. Nä runga i tënei aronga, i whakamänuhia Te Wiki o Te Reo Mäori i te Teihana Tereina o Te Whanganui a Tara. E 30 te nui o te kähui kaiäwhina, tae Te Wiki o Te Reo Mäori 2007 noa ki te Minita mö ngä Take Mäori, a Parekura Horomia me ëtahi o ngä kaimahi a Te Puni Kökiri, tae atu ki te Kähui Tika Tangata, Te Taura Whiri i te Reo Mäori, Tourism New Zealand me ZMFM, i kuhu ti häte ‘tiki’ e mau ana i ngä kupu ‘Kia ora’. Me te hoatu hüpa wera me te paraoa i te taha o ngä mätärere me ngä pärongo reo Mäori ki ngä tängata e heke ana i ngä tereina e taetae mai ana.. Ko Kylie Ruwhiu-Karawana no te Kähu Tika Tangata e täkoha te hüpa me te päraoa iti ki ngä tängata e heke ana i ngä tereina e taetae mai ana.. 9 Nä te Honore Dover Samuels, te Minita Tuarua mö te Täpoi i whakatüwhera ngä mahi I tü ngä Tohu mö Te Wiki o Te Reo Mäori i te Duxton Hotel ki Te Whanganui a Tara. Ka rawe kë ngä whakapaipai o roto i te höro, he whai i te kaupapa ngahere taketake, ä, i pai ai te ähua o te rere o ngä whakahaere o te pö. Tekau mä iwa ngä tohu i wätea hei whakataetae mä te iwi whänui, tae atu ki ngä tohu motuhake e rua i whakatüria ake, arä, mö te ‘Tohu Whakaurunga Tuatahi’ me te tohu mö te ‘Te Tohu Rangatira". Nä te Honore Dover Samuels, te Minita Tuarua mö te Täpoi i whakatüwhera ngä mahi. Ka puta ngä whakawhiwhinga tohu nei i runga i a Whakaata Mäori i te Rämere, 28 0 Mahuru, 2007. Ngä Tohu mö Te Wiki o Te Reo Mäori 2007 I wikitöria ko RNZ mö te ‘Tohu Tino Toa’ rawa atu, ä, i toa te Kura Tuatahi o Ngä Iwi mö te Tohu Kaiwhakauru Tuatahi’. Kei raro ake nei te rärangi o ngä momo tohu me ngä röpü i whiwhi i tënä , i tënä. Nä te Kaiwhakahaere Matua o Te Taura Whiri i te Reo Mäori te körero whakamutunga o te pö me tana kï, “E whakamihi ana ki ngä röpü i whiwhi i ngä tohu me ngä kaiwhakauru katoa mö ä rätou whakatutukitanga nui, tae atu ki ä rätou mahi whakatakoto i ngä taumata höu hei whäinga mä ëtahi atu e hiahia ana ki te whakauru ki ngä Tohu mö Te Wiki o Te Reo Mäori i te tau 2008. Te Tohu Whakaurunga Tuatahi me te Tohu Kura Ngä Iwi Primary School Te Tohu Rangatira me te Tohu Reo Irirangi Radio New Zealand 10 Te Tohu Mahi Toi Christchurch City Council Te Tohu Täpoi Tourism Bay of Plenty Te Tohu Kaunihera ä-rohe Tauranga City Council Te Tohu Pütahi Tuatoru Manukau Institute of Technology 11 Te Tohu Tari Käwanatanga Ministry of Education Te Tohu Häkinakina Ngäti Kahungunu Iwi Incorporated Te Tohu Whare Pukapuka Tümatanui South Taranaki Library Te Tohu Pakihi MHW NZ Ltd 12 Te Tohu Pouaka Whakaata TV 3 Te Tohu Hauora Diagnostic Medlab Te Tohu Kura Tuarua Greymouth High School 13 Te Tohu Tä The Gisborne Herald Te Tohu Hapori Te Matahauariki o Tauranga Moana Te Tohu Kura Köhungahunga Auckland Kindergarten Association 14 Ite 12 o Mahuru i tü Te Hui Taumata mö te Reo Mäori i te Whanganui a Tara. Nä Te Taura Whiri i te Reo Mäori i whakahaere te hui nei. Kikï ana te whare i ngä tängata, kuia mä, köroua mä, tängata päpäho, tängata hanga rauemi, ngä kaiako hoki, i haramai ki te whakarongo, ki te kimi whakaaro, ki te körerorero i ngä take e pä ana ki te reo Mäori. E toru rä te hui nei. Nä tëtahi o ngä kaiwhiri a Te Taura Whiri i te Reo Mäori, nä Wayne Ngata, i powhiri te hunga manuhiri. Ko te rä tuatahi, he wä whakarongo ki ngä kaikörero. Ko Te Heikökö Katerina Mataira, ko Chris Winitana , ko Cathy Dewes ngä kaikörero, ko Huirangi Waikerepuru tëtahi atu. Tae noa ki te ahiahi, he wä mö te katoa ki te körerorero, ki Te Hui Taumata mö te Reo Mäori te whai pätai, ki te tautohetohe, ki te taupatupatu ränei. I te rä tuarua ka whakaröpütia te katoa ki roto i ëtahi awheawhe. Nä ngä kaiwhiri i whakahaere ngä röpü, ä, nä Hana O’Regan i whakahaere te kaupapa Reo i te Käinga. Nä Wayne Ngata i whakahaere te kaupapa Reo i ngä Kura. Ä, nä Ruakere Hond i whakahaere te kaupapa Reo i ngä Takiwä. I reira ka puta ngä whakaaro ä-hinengaro, ä-waha hoki. Ko te ngako o tënei mahi, kia whai hua mai i ngä tängata, hei aha, hei heria te reo Mäori ki te taumata, kia whainiho te reo mö tätou me ngä whakatipuranga reanga. I te rä tuatoru ka whakakotahi anö te hunga , ka wänanga haere i ngä whakaräpopototanga i puta mai i ngä mahi o nanahi. Ka whakahöutia anötia ngä whakaräpopototanga, ä, ka puta mai ngä tütohunga. Mënä e hiahia ana koe ki te mätakitaki, me whai i te paetukutuku www.koreromaori. co.nz. Ko te tino painga o tënei Hui Taumata, kua puta mai ngä hiahia, ngä whakaaro a Mäori mä, kia ärahina tätou ki runga i ëtahi huarahi whaioranga mö te reo. Kia whakatikaina ngä mahi a te Käwanatanga kia tautokona te reo Mäori, kia äwhinatia ngä whänau, ngä iwi i ä rätou ake mahi mö te reo. Nä reira, e ngä poutokomanawa i te reo Mäori i tae mai, ngä tängata i haere tawhiti mai, i haere tata mai hoki, tënä koutou Me whakapümau tonu ki te whakatinana mai i ngä moemoeä a ö tätou mätua tïpuna hoki – Körero Mäori i ngä wä katoa. Ko Whai Ngata, ko Piripi Walker, Ko Shane Taurima, Ko Doug Hauraki, ko Che Wilson, ä, ko Jamie Tuuta e whakarongo ana Ko Huirangi Waikerepuru e körero ana Ko Te Heikökö Käterina Mataira, ko Liz hunkin me Hera Gibson 15 Maramataka Koanga MAHURU 30 ki te 5 o Whiringa ä-nuku Te Kura Reo ki Rotorua Te Kuratini o Rotorua Ka tü te Kura Reo mutunga o te tau nei ki Tangatarua marae, i te Whare Takiura o Waiariki, i Rotorua, mai i te Rätapu, te 30 o Mahuru, ki te Rämere, te 5 o Whiringa ä-nuku. Whakapä atu ki a Maru Maniapoto Waea: 027-5757812 Waea Whakaahua: (07) 3453096 Ï-mëra: maru@kurareo.maori.nz WHIRINGA Ä-NUKU He Ahurei Kapa Haka Te Whare Wänaka o Aoraki, Ötautahi Kei te whakanui ngä rünaka e whitu o Ngäi Tahu i te kapa haka. Kei te akiaki ngä kaiwhakahaere i ngä whänau me ngä hoa kia tae ä-tinana atu ki te ahurei kapa haka tuatahi mö te rohe o Ngäi Tahu. Whakapä atu ki a Maani Stirling Ï-mëra: maani.stirling@ngaitahu.iwi.nz Paetukutuku: www.waitahaculturalcouncil.co.nz/ news.php 6 Pukemokimoki Marae Te whakatuwheratanga o te wharenui me te whare kai 191 Riverbend Road, Maraenui, Ahuriri 4am: Ka hui te katoa ki te toka, ki te uru o ngä waka 9am: Te whakatau 1pm: Häkari Whakapä atu ki a Joinella Waea: (06) 8432 449 me te (021) 8432 449 Ï-mëra: joinella@ xtra.co.nz 10 Te whakarewataka o te pukapuka höu KUPU Te Puna Wänaka, Te Whare Wänaka o Ötautahi Ka tämata ä te 6 karaka i te ahiahi Whakapä atuki a Charisma Rangipunga Waea: 021 2777979 Ï-mërä: charisma@ake associates.co.nz 14-18 INIHKD (International Network of Indigenous Health & Knowledge Development) Rotorua Ko te hui tuatoru tënei a te INIHKD e kökiri tonu ana i te kaupapa o te whakamahi i te mätauranga o te whänau. Whakapä atu ki a Lizzie Dryden Waea: 03 379 0390 Waea Whakaahua: 03 379 0460 Ï-mëra: lizzie@conference.co.nz 16-22 Te Kawau Märö o Maniapoto Iwi 2007 Ia rua tau, whakatü ai a Ngäti Maniapoto i Te Kawau Märö o Maniapoto. Kei te whakataetae ngä uri o Ngäti Maniapoto i roto i ngä momo whakataetae häkinakina, whakangahau me ëtahi atu kaupapa whakanui i te tuakiri o Ngäti Maniapoto. Mö ëtahi atu whakamäramatanga, kia rëhita ränei, whakapä atu ki te hekeretari, ki a Hirere Moana Waea pükoro: 027 301 0059 Waea: 07 878 7773 Ï-mëra: maniapoto_festival@ihug.co.nz 17-19 National Nutrition and Physical Activity Hui Türangawaewae Marae, Ngäruawähia. Kei te paetukutuku a Te Hotu Manawa Mäori ëtahi atu whakamäramatanga. Paetukutuku: www.tehotumanawa.org.nz 18-28 Te Ahurei Toi o Tauranga Moana Te Whare Whakaari o Bay Court, Tauranga Moana He whakaaturanga toi höu, he kohinga hoki o ngä taonga Mäori me tëtahi wänanga tä moko hoki. Whakapä atu ki a Philip Tremewan Waea pükoro: 021 642 152 19-22 2007 Ngä Hau E Whä Mäori Squash Tournament Te Karapu Poipätu o Te Oreore, 25 Tiriti o Villa, Te Oreore Mö ëtahi atu whakamäramatanga me te rehita Waea: 06 377 5143 16 19-22 Ngä Papaka o Rangataua – Whakanui i te Kotahi Rau Tau Te Karapu o Rangataua, Tauranga Moana He karanga tënei ki ngä mema katoa o te karapu nei kia hoki mai ä ngä rä whakatä o te Reipa ki te whakanui i te rä whänau kotahi rau tau o te karapu. Whakapä atu ki a Erin Gardiner Waea: 027 4296079 Ï-mëra: rscccentenary2007@xtra.co.nz 20 Te Rä o te Reo 2007 Newlands, Te Whanganui a Tara Whakapä atu ki a Jacqui Keelan Waea: (04) 477 3337 Waea Pükoro: 027 449 3316 20-23 Te Hui ä-Motu mö ngä Kairaranga Maraenui Marae, Maraenui He hui whakawhanaungatanga, he wänanga hoki mä ngä kairaranga o te motu. Whakapä atu ki a Toi Mäori Waea: 04 801 7914 Ï-mëra: toimaori@xtra.co.nz 20-22 Kaha Mai Tüwharetoa Te Paaka o Türangi, te Tiriti o Hirangi, Türangi Ko Kaha Mai Tüwharetoa he ahurei whakanui, whakarauora hoki i ngä këmu o mua a ngä tüpuna i te wä i tae mai rätou ki Aotearoa. E whai wähi ai tätou ki te ahurei ä-motu nei ki te whakanui i ngä momo täkaro a ngä tü puna. He wänanga he whakataetae. Whakapä atu ki a Gloria Reihana Waea: 07 386 7097 Waea Whakaahua: 07 386 6037 Ï-mëra: gloria@hekainga.com Paetukutuku: http://www.hekainga.com/kaha_mai. html 23-24 The Eighth Young Mäori Leaders Conference (YMLC) Te Whanganui a Tara Ko te taiohi te kaupapa matua o tënei huihuinga. Ko ngä take whänui e pä nei ki a rätou – te oranga, te mahi, te whänau, te iwi, te hapori, ngä take o te wä me ngä rä kei te heke. Whakapä atu ki a Te Kohu Douglas Waea: 09 360 5166 Waea Whakaahua: 09 360 5167 Ï-mëra: YMLC@firstfound.org Paetukutuku: http://www.firstfound.org 26-27 Ngä Moemoeä ki Te Reo Novotel Hotel, Papaioea Nau mai, haere mai - he hui mä te katoa! Ko ngä kaikauhau ko Timoti Karetu, rätou ko Te Haumihiata Mason, ko Pania Papa, ko Toni Waho ko Erima Henare. Ko te utu: e $290 ki te rëhita koe i mua i te 24 o Hereturikökä. Ki te rehita ä muri ake i te 24 o Hereturikökä, e $340 te utu. Whakapä atu ki a Brenda Soutar räua ko Milton Rauhihi. Waea: 027 256 8366 Ï-mëra: tautawhi@xtra.co.nz WHIRINGA Ä-RANGI 2 Pao Pao Pao Showcase National Music Summit 2007 Wellington Town Hall, Whanganui aTara – ka tïmata ä te 6 karaka i te ahiahi. He awheawhe mö ngä taiohi, ngä kaituhiwaiata höu, kaiwaiata me ngä kaiwhakatangitangi. Ka puta ake ngä kaiwhakangahau matatau tino pai i te taha o ngä tängata pümanawa höu. Whakapä atu ki a Ngahiwi Apanui Waea: 04 801 7914 Ï-mëra: events@maoriart.org.nz