2 He whakamārama E karapoti ana ngä ringa e whä i te tohu matua. Änö nei ko ngä maihi me ngä raparapa ënei o te whare tupuna. E tohu ana ngä ringa e whä i te tautoko me te manaakitanga ka tukuna e tëtahi ki tëtahi i roto i te whänau, i te hapü, i te iwi, i te hapori whänui anö hoki. Ka tukuna hoki taua manaakitanga ki ngä hau e whä, ki ngä manuhiri tüärangi ka tau mai ki tënei whenua. He wähi nui tö te ringa i roto i ngä pöwhiri, i ngä mihi me ngä körero. E honoa ana ngä ringa hei porowhita, hei whakaatu i te kaupapa o te manaakitanga. Ko ngä tae whero me te pango e whakanui ana i ngä mörehu o ngä rü whenua i Ötautahi. Te Taura Whiri i te Reo Mäori © 2011. ISBN: 978-0-908878-23-9 Ko te taikura i waenganui pü o te tohu nei, ko te tohu ‘Arohatia te Reo’. Ko te pü o te tohu nei ko te aroha, arä ia ko te aroha mo te reo, te aroha kia poipoia te reo kia tipu. 1 Kei roto He whakamärama i Nau mai 2 Whakahuahua 3 Manaaki Manuhiri i te marae 4 Manaaki Manuhiri i te marae – He aituä whawhati tata 5 Mihia ngä ringawera 6 Manaaki Manuhiri i te käinga 7 Manaaki Manuhiri i te pö whakangahau 8 Manaaki Manuhiri i te pö whakangahau 9 Manaaki Manuhiri Tüärangi 10 Manaaki Manuhiri Tüärangi 11 Manaaki Manuhiri Tüärangi 12 Manaaki Manuhiri Tüärangi 13 Manaaki Tamariki 14 Manaaki Tamariki 15 Manaakitanga i te Whänau 16 Manaaki Whänau – He aituä whawhati tata 17 Manaaki Taiao 18 Manaaki Taiao 19 Manaaki Kaumätua 20 He Rärangi Kupu 21 He Rauemi Reo Mäori 22 2 Tënä rä koe e wherawhera nei i ngä whärangi o tënei puka. He pukapuka whakatairanga i te reo Mäori tënei hei äwhina i te hunga kua roa e ako ana i te reo Mäori, me te hunga e ähua matatau nei ki te reo kämehameha i waiho mai ai e ngä tüpuna ki a tätou. Ko te kaupapa o Te Wiki o Te Reo Mäori i tënei tau, ko te ‘manaakitanga’. Katoa ngä whärangi o tënei pukapuka e hängai ana ki taua kaupapa. Ka tirohia ngä horopaki rerekë e kitea ai, e rangona ai te manaakitanga i waenganui i te tangata – ko te marae, ko te käinga, ko te pö whakangahau hoki. I te mea ka muia tätou e ngä manuhiri nö täwähi mö te whakataetae whutupöro o te ao i tënei tau, ka tirohia ëtahi ähuatanga o te manaaki manuhiri tüärangi. Ka kitea te hononga o te manaakitanga me te whanaungatanga i ngä whärangi e titiro ana ki ngä huarahi hei manaaki i te whänau, i ngä tamariki, i ngä kaumätua anö hoki. Ka whaiwähi mai hoki ëtahi körero hei whakahaumanu i te noho a te whänau i muri mai i ngä aituä whawhati tata. Hei whakakapi ake, ka tirohia ëtahi körero whakahau kia manaakihia e tätou tö tätou taiao. E rere ana te körero, kia ora ai te reo i tënei whenua, me tupu, me puäwai, me pakari te rere o taua reo i te käinga. Ko te tümanako ka piki mai koe ki runga i te waka o te reo Mäori ki te whakatinana i tënei körero. Manaakihia te reo i te käinga. Körerohia! Nau mai Tukuna te reo kia rere, kia rangona ai tōna kakara i ngā tōpito katoa o tēnei whenua 2 3 Whakahuahua Anei ëtahi kupu ärahi e Mäori ake ai te whakahua o ä tätou körero: Ki te whai mai tëtehi kupu poto (1-2 ngä wähanga kupu) me roa te whakahua. Ka... Ka kite i a koe. Ka tü te ihiihi, ka tü te wanawana! Ki te whai mai tëtehi kupu roa (3+ ngä wähanga kupu) me poto te whakahua. Ka titiro whakarunga ki te rangi. Ka kawea te aroha ki te whänau. Ka tau te hauküoro ki runga i te wähanga tuarua o ngä kupu nei: titiro tatari papaki tutuki He whakawai a) Me titiro whakamauï, me titiro whakakatau i mua i te whakawhitihanga o te rori. e) E tatari ana te ope whakaeke kia karangahia. i) Papaki ana ngä tai ki Te Reinga. o) Kua tutuki ngä mahi mö te rä nei. Ki te whai mai tëtahi kupu i tëtahi, ä, he oro puare kei te tïmatanga o te kupu tuarua, ka rere te whakahua me te mea nei kotahi kë te kupu. Ko te reo kia tika Ko te reo kia rere Ko te reo kia Māori noa iho rawa atu 4 Manaaki Manuhiri i te marae He karanga ki ngä manuhiri “Haere mai rä ki runga i te papa nekenekehanga o ngä mätua tüpuna e, haere mai rä!” “Mauria mai rä ngä parekawakawa o runga i a koutou, whärikihia ki runga ki te papa, kia mïhia, kia tanghia, kia poroporoakihia e... haere mai rä!” “Huihuia mai rä ö tätou manako kia tutuki ai tä tätou e karapinepine tahi nei i te rä nei e... Haere mai rä! He kupu mihi/whakatau ki ngä manuhiri “Whakarauika mai ki raro i te maru o Täne-whakapiripiri e manaaki nei i a tätou i tënei rä. “ (Mehemea kei rö whare) “Piki mai rä, kake mai rä, e ngä mata-ä-waka, e ngä waewae tapu kei waenganui i a koutou. Haere mai ki runga i te papa i takahia ai e ngä mätua, tüpuna kua nunumi ki te pö.” (Mehemea kei waho) He tangata takahi manuhiri he marae puehu Waiho ngā kupu ‘whakatau mai’ hei whakapuaki mā te manuhiri Mö te hunga tauhou ki tëtahi marae, he äwhina nui mehemea ka äta whakamäramahia te kawa o te marae i mua i te whakaeke, i te wä ränei o ngä whaikörero. 5 Manaaki Manuhiri i te marae – He aituā whawhati tata I muri mai i te oreore a Rüaumokoi te köpü o töna whaea, ka muia ngä marae o Ötautahi, o ëtahi atu rohe anö hoki e te tangata. Ko ngä marae hei whakaruruhau mö te tini me te mano i noho käinga-kore i muri mai i ngä rü. Anei ëtahi taputapu kia whakaemihia ki töu nä marae e noho ora ai ngä iwi ka whati atu ki reira ina pä mai he kaupapa ohotata. Takatü ake! E rua ngä paraikete würu Ko ngä taputapu iti noa ki mua. Tangohia ngä rama i ngä takai kia taea ai te whakamahi i te wä ka Whakapirihia te kauamo ki konei ki te taura. He kahuringa kirikau me ngä möwhiti kirihou He pötae märö He arawhata e herea ana ki te paenga e te taura rapa He whëru me ngä kope mate wahine Ngä momo taura He kai hei whängai i te 100 tängata (përä i ngä kai mainstay) He taputapu taumaha (pënei i te toki, i te whakatiriwhana, me te hama taumaha He täpörena He tïpae whawhati tata mö ngä aituä whawhati tata. He ipu wai. Whakakïa ka waiho ai ki rö käpata. Tuhia te rä i whakakïa ai ki runga. He päkete, kei roto ngä taputapu iti me ngä märipi www.civildefence.govt.nz 6 Mihia ngā ringawera E rua ngä taha o te manaakitanga. Ka manaakihia te tangata, ka mihia taua manaaki. Kei wareware, mehemea e tau ana koe i raro i te manaakitanga a te hau käinga, me tuku ngä mihi kia rere. Anei tëtahi waiata hei mihi i ngä ringawera, i titoa ai e Pänia Papa i Te Panekiretanga o Te Reo. Kaea: He kaha nö te raupï mai, whakauwhi mai Nanea ana a Tia i tä te nihowera Mokori anö kia rere a mihi i tä te wahawaha whiunga o haupa namunamuä Pura ana te kanohi o Tahuaroa Tënei a ruranga horokukü ana te hoki ki te käinga He kaha nö te raupï mai (hi aue hi!) Mä te papakupu a Wïremu koe e äwhina ki te wetewete i ngä tikanga o ngä kupu kua tärarotia. Äkona te rangi o te waiata nei i www.takatu.co.nz 7 Manaaki Manuhiri i te kāinga Ka tau mai ana he manuhiri ki tö käinga, käore nei he tino rerekëtanga i ngä tikanga manaaki i te manuhiri i te marae, arä ko te whäinga matua kia häneanea te noho a te tangata. Anei ëtahi rerenga körero hei whakapuaki mäu ki täu manuhiri. Nōu te whare, e hoa Māu anō koe hei oi Māu anō koe e kuhu Kai kia ora kaua e kai kia pau He paraikete anō? Hei manatu ake... äku manuhiri ä tätou manuhiri 8 Manaaki Manuhiri i te pō whakangahau Mehemea e whakatü ana koe i tëtahi pö whakangahau, ä, he waipiro ka inumia, anei ëtahi körero hei ärahi i a koe e tau ai te noho a ö manuhiri me tö whänau i runga i te wairua uruhau. Kei apu! • Me äta inu koe mehemea nöu te whare kia pai ai tö manaaki i ö manuhiri. • Tukuna ngä tamariki ki wähi kë, äta whakaritea ränei he kaitiaki mö rätou. • Poipoia te hunga taiohi i te wä e rere ana te waipiro. • Ko te kai a te rangatira, he körero! Me hurihuri ki te whakakörero i ö manuhiri kei riro te pö i te inuinu anahe. • Whängaihia ö manuhiri ki te kai, kaua ki te maramara rïwai anahe. • Äta whakaritea tö rautaki mö te pö kia kore ai te waipiro e noho hei rangatira möu. • Whäinuihia ö manuhiri ki ëtahi inu rerekë käore he waipiro o roto. • Kia pau rä anö te inu a tëtahi, kätahi ka whakakïa te karaehe. • Kaua e whäinumia te tangata haurangi. • Whakaritea he kaituku inu. Mäna e tiaki te mauri o te hui. • Whakaritea he wä kati, ä, me ü ki taua wä. 9 Manaaki Manuhiri i te pō whakangahau E hiahia ana koe ki te whakamämä i te taha inu waipiro? Anei ëtahi kupu akiaki hei äwhina i a koe: • Mehemea käore koe i te inu, whiriwhirihia ëtahi take hätakëhi i kore ai koe e inu. • Mehemea ka inu koe, whakaritea te taumata inu ka ekea, kaua e piki ki runga ake i tërä taumata. • Me wai mäori, me wai reka ränei ia inu tuarua. • Whakamätauhia ngä inu käore e përä rawa ana te nui o te waipiro kei roto. • Rähuitia kia rua ngä rä i te wiki, neke atu ränei, hei rä kore inu waipiro. Kia möhio mai koe, nä ALAC katoa ënei körero. Ki te hiahia koe ki te körero ki tëtehi mö ënei kaupapa, waea atu ki 0800 787 797 tirohia ränei te wähanga ‘Ease Up’ o te whärangi www.alac.org.nz 10 PUNA A Aotearoa Wïwï Tonga Känata Hapani PUNA B Äketina Ingarangi Kotirani Höria Romeinia PUNA C Ahitereiria Airani Itäria Rühia Amerika PUNA D Äwherika ki te tonga Wëra Whïtï Hämoa Namïpia Manaaki Manuhiri Tūārangi Mai i te 9 o Mahuru ki te 23 o Whiringa-ä-nuku i tënei tau ka tü te whakataetae o te ao mö te whutupöro. Ka riro mä tätou o Aotearoa e manaaki ä tätou manuhiri tüärangi nö ngä töpito o te ao ka tau mai ki tënei whenua houkura. Tukua te reo Mäori kia rere i a koe ka tütaki ki tëtahi tauhou nö tëtahi o ngä whenua e rärangi ana ki raro iho nei. Kia kaha! www.rugbyworldcup.com 11 Manaaki Manuhiri Tūārangi Ka täkarohia ngä këmu nui ki ngä wähi o Aotearoa kua tohua i runga i te mahere kei raro iho nei. Kia kaha tä tätou manaaki i ä tätou manuhiri tüärangi. Kia ora! IZ�L]Vc\V"cj^"V"IVgV�LZaa^c\idc 6]jg^g^�CVe^Zg I~bV`^"bV`VjgVj�6jX`aVcY @^g^`^g^gdV�=Vb^aidc L]Vc\~gZ^ IZ�GdidgjV"cj^"V"@V]jbViVbdbdZ� GdidgjV C\~bdij�CZl�Eanbdji] EVeV^ŽZV�EVabZghidc�Cdgi] L]V`Vi“�CZahdc yiZedi^�9jcZY^c� Bjg^]^`j�>ckZgXVg\^aa Nau mai ki Murihiku! 12 Manaaki Manuhiri Tūārangi He Ao i Tühonoa I titoa te waiata ‘World in Union’ i te tau 1991 hei whakatairanga i te whakataetae whutupöro o te ao. Käore e kore ka rangona anö i tënei tau. Whakamätauhia tënei whakamäoritanga ina rongo koe i te rangi. There’s a dream I feel so rare, so real All the world in union The world as one Gathering together One mind, one heart Every creed, every colour once joined, never apart Searching for the best in me I will find what I can be If I win, lose or draw There’s a winner in us all It’s the world in union The world as one As we climb to reach our destiny A new age has begun We face high mountains Must cross rough seas We must take our place in history And live with dignity Just to be the best I can Sets the goal for everyman If I win lose or draw It’s victory for all It’s the world in union the world as one As we climb to reach our destiny A new age has begun It’s the world in union the world as one As we climb to reach our destiny A new age has begun It’s the world a world in union A new age has begun World In Union He wawata ka rongohia he onge, pono rä Ko te ao i tühonoa kotahitanga Huihui mai tätou kotahi te ngäkau ngä iwi nö ngä töpito tühono motu-kore E kimi nei i ngä hua ka kitea taku toa pai tü, pai hinga kua tü rä, anä kua toa Ko te ao i tühonoa kotahitanga Ka eke ki te karamata He ao hou ka rewa Tü ana maunga teitei moana ngarungaru Me tü tangata i te ao Me tü rangatira Kia tü toa, kia tü mäia hei whäinga mö te katoa pai tü, pai hinga kua tü rä, anä kua toa Ko te ao i tühonoa kotahitanga Ka eke ki te karamata He ao hou ka rewa Ko te ao i tühonoa kotahitanga Ka eke ki te karamata He ao hou ka rewa Ko te ao he ao i honoa He ao hou ka rewa 13 Manaaki Manuhiri Tūārangi E Ihowa Atua o ngä iwi, mätou rä Äta whakarongo nä Me aroha noa Kia hua ko te pai kia tau tö atawhai manaakitia mai Aotearoa Te ngaringari a te motu Haka: Ka Mate! Ka Mate! Ka mate! Ka mate! Ka ora! Ka ora! Tënei te tangata pühuruhuru Näna nei i tiki mai (I) whakawhiti te rä Ä upane ka upane! Ä upane ka upane! Whiti te rä! Hï! Nä Te Rauparaha nö Ngäti Toa Rangatira. Nä Hinewehi Mohi te ngaringari nei i waiata ki te reo Mäori anahe i te tau 1999, i te whakataetae whutupöro o te ao i Ingarangi. Nö muri mai i puta te whakatau me te tautoko a te Käwanatanga, me reorua te hari o tä tätou ngaringari, ä, e pënä ana te hari ä mohoa nei. 13 14 koroheke, rüruhi koroua, kuia täne, wahine mätätahi (taitamatäne,taitamawahine) tamaiti (tamatäne, tamawahine) pangore köhungahunga Manaaki Tamariki I ngä wä ö mua, he tokomaha kë ngä mätua o te tamaiti kotahi. Käore i riro mä te tangata kotahi, mä te tokorua ränei te pëpi e whakatupu. I ënei rä, nä te mea e noho tawhiti ana ngä whänau whäiti i ö rätou whänau whänui, kua rerekë te ähua o ngä mahi whakatupu tamariki. Mehemea kotahi anahe te matua, näwai i uaua, kätahi ka toimaha kë atu! Matua rautia te tamaiti! Wänangahia tënei kaupapa i te taha o ö hoa me ö whanaunga me kore ake e taea e koutou tënei tikanga te whakaora. Ki te hë te whakatupu a ngä mätua i te tamaiti, ka örite ia ki te rätä kua takahia e te moa, käore e tötika tana tupu, käore e pakari tana tü i te ao. Nä te moa i takahi te rätä 15 Poipoia te tamaiti kia ngäkau mariu Manaaki Tamariki E rima ngä akoranga e tau ai te ngäkau mariu o te tamaiti: 1. tü whitia te hopo 2. mä te whakawai ka taunga 3. pai tü, pai hinga, näwai ka oti 4. whakapakarihia ngä pükenga whakariterite 5. kaua mä te waewae tütuki engari mä te upoko pakaru rä anö Ka hikitia te wairua o te tamaiti ina mihia ia e öna mätua, e öna kaiako ränei. Kei mihi mö te mihi noa iho te take, engari me tutuki rawa tëtahi mahi, tëtahi ähuatanga ränei kätahi ka uhia ki te kupu mihi. Anei ëtahi tauira: He rawe tō āwhina mai, e te tau! Koia kei a koe mō te pānui pukapuka! Kātahi te tamaiti kaha ki te tuari! Tau ke tēnā whakaaro! 16 Manaakitanga i te Whānau He oranga kei roto i te noho tahi ä-whänau i runga i te wairua manamanahau. Whakaritea he wä e körero Mäori anahe ai tö whänau i tö koutou whare. Anei ëtahi momo mahi ngahau hei whakamätau mä koutou: He mahi whakaari ä-tinana, käore e whakaaetia kia körero te kaiwhakaari. Mä te whänau katoa e tuhi ngä mea ka whakaarihia. He kiriata, he kai, he tangata, he aha, he aha. Whakaritea he whakataetae ö rangaranga. Me mahi ä-röpü ki te tunu kai ähua rite ki te ö rangaranga engari ka tunua ki tö koutou whare ake. Whakawetohia ngä rama katoa o te whare. Titoa he pakiwaitara whakamataku. Mä tëtahi e tïmata, i muri mai i te 2 mëneti ka whäia te körero e te tangata tuarua. Tukuna tëtahi mita rerekë ki tënä, ki tënä o te whänau. Körero Mäori mö te pö katoa. Me ü ngä mema o te whänau ki ö rätou mita hou. Anō te āhuareka o te nohonga tahitanga o ngā tēina me ngā tuākana i runga i te whakaaro kotahi. Hangaia mai he räkau whakapapa i runga i te pakitara o tëtahi rüma o te whare. Me wänanga i ngä ingoa o ngä tüpuna tuatoru, tuawhä, tuaaha ränei, heke mai ki ngä mokopuna. Manaaki Whānau – He aituā whawhati tata NGÄ TAPUTAPU WHAIORA He wai mö ngä rä e 3, neke atu ränei He kai käore e pirau (maroke, këne) he tïwara hoki He rama He reo irirangi (whai pühiko, köwhiriwhiri ränei He pühiko atu anö He tïpae whawhati tata Ngä rongoä whakaora He whëru, he pëke kirihou nui hei kohi tütae He paekanohi ärai puehu He kai, he kope, he taputapu mä te pëpë me te köhungahunga He kai mä ngä mökai He kahuringa www.getthru.govt.nz 18 Manaaki Taiao Ko Rangi e tü iho nei. Ko Papa e takoto ake nei. Koinei te taiao o te ao Mäori. Ka pëwhea rä tä kui mä, tä koro mä i waiho mai ai hei mahuetanga iho ki a tätou, ki te kore tätou e manaaki i te rangi, i te whenua, i te wai tai me te wai mäori? Toitü he whenua, whatungarongaro he tangata? Ka mate käinga tahi, ka ora käinga rua? He kura tangata e kore e rokohanga, he kura whenua e rokohanga? E toru ngä hinonga matua a te tangata hei manaaki i te ora o te taiao. 1. Whakamahia ngä rauemi (reuse) 2. Whäia ngä tikanga tukurua (recycle) 3. Kia iti ngä para ka tukuna e koe ki roto i a Papatüänuku (reduce waste) 19 Manaaki Taiao He Tikanga Tukurua 1. Haria tëtahi takawai ki te toa kawhe. 2. Whakakïa täu ake ipu ki te wai mäori kia kore ai koe e hoko wai ki rö pätara kirihou. 3. Tängia ngä taha e rua o te whärangi pepa kotahi. 4. Tohua tö ipu para ki te kupu ‘PAPA’ hei manatu ake ka kawea atu aua para ki roto i te köpü o Papatüänuku. 5. Kohia tewai marangai ka rere mai ki te tuanui o tö whare hei wai horoi waka, whängai mära. 6. Whakapotohia te wä horoi (whakahekea ki te 10 mëneti). 7. Whakaritea he wiki e “para-kore” ai te whänau. 8. Whakamahia ngä pëke papangarua hei whakahoki i ngä ö me ngä taonga ka hokona i te toa hokomaha. 9. Tiakina te hiko i te whare. 10. Whakawetohia ngä rama me ngä pürere käore e whakamahia ana. He pëwhea te rahi o te para ka tukuna e koe ki a Papatüänuku? 20 Manaaki Kaumātua He aha täu hei äwhina i te hunga kaumätua? He tokomaha tonu ngä kaumätua Mäori e noho takitahi ana i ö rätou whare he kore nö rätou e hiahia ki te whakapörearea i ä rätou tamariki kua pakeke kë, he hiahia ränei nö rätou ki te mau tonu ki tö rätou mana motuhake. Anei ëtahi huarahi hei whai mä ngä whänau, hei manaaki i ö rätou kaumätua: • Mehemea e noho takitahi ana, whakaritea kia whakapä atu tëtahi o te whänau ki a ia ia rä, ia rä ki te körerorero. • Rapua he huihuinga kaumätua hei haere mäna. • Mehemea käore e taea e ia te taraiwa, whakaritea he kaihautü waka hei hari i a ia ki te taone ia wiki, ki ëtahi hui ränei. • Whakapä atu ki ngä whakahaere hauora ä-iwi me kore ake e wätea mai ëtahi huarahi äwhina i reira (Hei tauira: He rawe te hötaka kaumätua a Türanga Health. Ia marama ka tïkina ngä kaumätua i ö rätou käinga, ka whakahuia ki tëtahi marae o te rohe kia whakamätauria ngä ähuatanga hauora, kia kai tahi, kia körero tahi, kia noho tahi i runga i te whanaungatanga. • Kia manawanui! 21 He Rārangi Kupu aituä whawhati tata häneanea hauküoro hinonga hopo kahuringa kirikau kaituku inu karapinepine kauamo kei apu köhungahunga kope mate wahine koroheke manamanahau manatu manawanui ngäkau mariu ngaringari ö ö rangaranga oi oro puare paekanohi ärai puehu pangore papangarua para para-kore pühiko emergency comfortable stress activity fear leather gloves bartender gather, assemble stretcher take it easy (on the food or drink) infant sanitary pads elderly man cheerful reminder patient optimistic anthem supplies (food) takeaways fend for oneself vowel dust mask child, toddler fabric, cloth waste zero-waste battery pürere rautaki rüruhi taikura takawai tärarotia tïpae whawhati tata tïwara tuari tukurua uruhau wähanga kupu wai marangai whäinu whaiora whakapata whakatairanga whakatiriwhana whakawai whëru appliances strategy elderly woman heart (of tree) thermos underlined emergency first aid kit can opener share recycle happy, contented syllable rain water give drink to survival ancient times promote crowbar practice toilet paper He Rauemi Reo Māori He whärangi ipurangi hei äwhina i te hunga körero Mäori www.korero.maori.nz he whärangi mö te hunga körero Mäori www.maoridictionary.co.nz he papakupu ipurangi www.reotupu.co.nz he papakupu ipurangi http://www.maorilanguage.info tirohia ngä tuhinga a Peter Keegan PhD www.tereo.tv/ mätakihia ngä hötaka reo Mäori i runga i te höngere Te Reo www.irirangi.net whakarongo ki te reo irirangi i tö rohe www.haemata.co.nz he whärangi hoko taonga reo Mäori Kura Reo E 5 ngä kura reo matua ka tü ia tau, ia tau ki roto i ënei rohe: Waimärama Kohitätea Ötautahi Paenga-whäwhä Te Kaokaoroa o Pätetere Paenga-whäwhä Papaiöea Höngongoi Rotorua Mahuru Ka tü ngä kura nei i ngä hararei kura. E wätea ana ënei kura ki te hunga e möhio ana ki te whakarongo, ki te pänui, ki te tuhituhi, ki te körero hoki i te reo Mäori. He mea whakaako ngä kaupapa katoa ki te reo Mäori. Kotahi wiki te roa o ënei kura. Ki te hiahia koe kia rumakina koe ki te reo Mäori mö te wiki kotahi, ao mai, pö mai, haere ki ngä Kura Reo!